Helsingin, Sipoon ja Vantaan kaupunginhallitukset hyväksyivät B-vaihtoehdon maalis-huhtikuussa jatkosuunnittelun pohjaksi.

Östersundom-toimikunta päätti, että suunnittelussa tulee ottaa huomioon Sipoon kunnanhallituksen, Vantaan kaupunginhallituksen ja Helsingin kaupunginhallituksen antamat jatkosuunnitteluohjeet.

Jatkosuunnittelussa varmistetaan, että merkittävän haitan muodostuminen Natura 2000 -alueiden luontoarvoille ehkäistään. Majvikin lounais-koillissuuntainen ekologisen käytävän linjaus huomioidaan siten, että käytävään sisältyy pellon lisäksi riittävästi myös metsäisiä alueita.

Kaavassa tarkastellaan myös pikaraitiotievaihtoehtoa tiiviin kaupunkirakentamisen mallissa. Salmenkallion eteläkärjessä sijaitsevan Kantarnäsin niemen osalta varmistetaan, ettei rantoja rakenneta Helsingin nykykäytännön vastaisesti. Niemen Porvarinlahteen rajautuvan rannan puoleisen osan rakentamismahdollisuuksia arvioidaan ylipäätään suhteessa alueen luontoarvoihin.

Lue uutiset päätöksenteosta:

• Helsinki >>
• Vantaa >>
• Sipoo >>

Yleiskaavaehdotus valmistuu esiteltäväksi loppusyksyllä

Tavoitteena on, että yleiskaavaehdotus on valmis esiteltäväksi loppusyksystä 2012. Valmis kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä on mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja. Kaavaehdotusvaiheessa järjestetään myös keskustelutilaisuuksia.

Ehdotusta laadittaessa tarkistetaan kaavamääräyksiä ja rajauksia, sovitetaan suunnitelmia paremmin maastoon ja viedään liikenteen ja kunnallistekniikan suunnittelua eteenpäin. Kaavaehdotukseen laaditaan kartan lisäksi selostusliite.

Yleiskaavaehdotuksen tarkkuustaso säilyy samana kuin luonnoksessa. Yleiskaava toimii ohjeena tarkemmalle asemakaavoitukselle.

Lisätiedot:
projektipäällikkö Matti Visanti, p. 310 37291
kokoustiedotus: viestintäpäällikkö Heikki Mäntymäki, p. 09 310 37368

Kokousaineistot:

Östersundom-toimikunnan esityslista 7.5.2012 (pdf)

Liitteet 7.5.2012 kokouksessa:

• Asia 3, Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmistelun eteneminen. Liite 1. (pdf)
• Asia 3, Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmistelun eteneminen. Liite 2. (pdf)
• Asia 3, Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmistelun eteneminen. Liite 3. (pdf)
• Asia 3, Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmistelun eteneminen. Liite 4. (pdf)
• Asia 3, Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmistelun eteneminen. Liite 5. (pdf)
• Asia 4, Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Liite 1. (pdf)
• Asia 4, Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Liite 2. (pdf)
• Asia 4, Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Liite 3. (pdf)

Päätöksenteko >>

• Usein kysyttyä >>

Vastauksista selviää muun muassa mitä kaavassa esitetyt merkinnät tarkoittavat kiinteistön omistajille, millä tarkkuudella yleiskaavaa luetaan, tuoko yleiskaava rakennusoikeutta, voiko alueelle nyt hakea rakennuslupaa, mitä kaava tarkoittaa kiinteistöverojen kannalta tai milloin alue asemakaavoitetaan.

Monet kysymykset koskevat maa- tai kiinteistökauppoja. Helsingissä maa-alueiden myynnistä, ostamisesta ja vuokraamisesta vastaa kiinteistöviraston tonttiosaston maanhankintatoimisto. Tonttiosasto ostaa kaupungin kehittämisen tai kaavojen toteuttamisen kannalta tarpeellisia maa-alueita, kuten asuntotonttimaata, työpaikkatontteja ja virkistysalueita.

Vastauksia kaavaluonnosvaiheessa esitettyihin mielipiteisiin löytyy kootusti myös vuorovaikutusraportista (pdf) .

Voit ehdottaa uutta, laajasti kiinnostavaa kysymystä vastattavaksi kommentoimalla tätä artikkelia. Yksityiskohtaisemmissa kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä suoraan suunnittelijoihin Helsingissä, Sipoossa tai Vantaalla.

Yhteystiedot >>

Yleiskaavatyön alkuvaiheessa suunnittelijoilla ja yrittäjäjärjestöillä heräsi tarve selvittää pienyrittäjien sijoittumis- ja tilatarpeita sekä toimintamahdollisuuksia Östersundomissa. Tulokset on koottu “Pienyritysten toimintamahdollisuuksien tukeminen Östersundomin kaavoituksessa” -raporttiin.

Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa pääkaupunkiseudun pienyrityksistä sekä arvioida Östersundomin vahvuuksia ja heikkouksia yritystoiminnan näkökulmasta. Tuloksia ja suosituksia tullaan hyödyntämään yleiskaavaehdotuksen laadinnassa.

Selvityksessä suunnittelun tavoitteiksi hahmottuivat sujuva arki, monipuolinen palvelutarjonta, urbaanisuus, eri toimialojen välinen synergia, tasapaino erilaisten keskusten välillä, elävä ja viihtyisä katutila sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen merkitys.

Yrittäjien toiveet kyselyllä, tulevaisuuden näkymiä asiantuntijahaastatteluilla
Selvityksen osana Helsingin, Vantaan ja Sipoon yrittäjät toteuttivat jäsenistölleen Internet-kyselyn. Siihen vastanneet yritykset toivoivat tiloja pääasiassa vastaavista paikoista, joissa ne nykyisin sijaitsevat: toimistokeskittymistä ja kauppakeskuksista keskustasta, kantakaupungista ja esikaupunkialueilta. Toimitilalta vaadittiin hyvää yleiskuntoa, tietoliikenneyhteyksiä ja ilmanvaihtoa. Sijaintipaikassa tulee olla hyvät joukkoliikenneyhteydet ja mahdollisuus lyhytaikaiseen pysäköintiin. Vuokratason pitäisi olla kohtuullinen.

Pääkaupunkiseudun pienyrityksillä on jatkuvasti vaikeuksia löytää toiminnallisesti hyviä ja kohtuuhintaisia toimitiloja, vaikka niitä on tarjolla runsaasti. Usein toimitilat on suunniteltu suurten yritysten tarpeiden näkökulmasta.

Pienyritysten näkymiä kartoitettiin pk-yritystoiminnan, kiinteistöalan sekä kaavoituksen asiantuntijoiden haastatteluilla. Asiantuntijat katsoivat, että yritystoimintaa voi syntyä edellytyksiä luomalla. Kaavoituksen tulisi olla joustavaa ja antaa tilaa myös muutoksille. Lisäksi tulisi kehittää toimiva high street -malli, jossa akselin toisessa päässä olisi metroasema ja toisessa esimerkiksi virastokeskus ja tori, välissä liiketiloja kivijalassa. Toimitilojen tulisi olla joustavasti muunneltavissa ja niitä tulisi olla tarjolla erilaisiin tarpeisiin sijainnin, koon ja hintatason suhteen.

Haastatteluissa Östersundomissa nähtiin paljon vetovoimaa metron, liikenneyhteyksien, asumisvaihtoehtojen sekä luonnon ja meren läheisyyden ansiosta. Alue voi erottua nykyisestä esikaupunkivyöhykkeestä kaupunkimaisena, mutta silti luonnonläheisenä alueena. Yritykset hakeutuvat hyvälle alueelle ja yritystoiminnan kannalta alueen profilointi on tärkeää.

Neljän case-tutkimuksen avulla haettiin vertailukohteita ja ideoita Östersundomin suunnitteluun. Pääkaupunkiseudulta tarkasteltiin Malminkartanoa ja Tapiolaa, ulkomailta Freiburgia sekä Kööpenhaminan Örestadia ja Islands Bryggea.

Projektiin kuului myös visiotyöpaja, joka järjestettiin tammikuussa 2012 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelykeskus Laiturilla.

Ketkä Östersundomin palveluita käyttävät?
Selvityksessä analysoitiin tulevaisuuden yrittämisen toimintaympäristöä Östersundomissa. Alueen tulevan noin 70 000 asukkaan väestöpohjan arvioidaan olevan keskiluokkaista sekä koulutetumpaa, perhevaltaisempaa ja maahanmuuttajataustaisempaa kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Muuttovirtaa alueelle syntynee eniten lähialueilta Itä-Helsingistä ja Vantaalta.

Nämä tekijät tarjoavat paitsi vankan ostovoiman paikallisille palveluille, myös merkittävän potentiaalin yrittäjyyteen. Erityisen toivottua pienyrittäjyys olisi kaupan alalla, kun lähipalvelujen taso parantuisi ja kaupunkimiljöö elävöityisi.

Östersundomissa voisi perinteisten palveluiden lisäksi olla edellytyksiä seuraaville aloille:

• hoiva- ja wellness-ala
• matkailu, joka hyödyntää muun muassa venäläisten matkailijoiden kiinnostusta sekä lentokentän läheisyyttä
• luontopalvelut liittyen Sipoonkorpeen, hevostalouteen, Natura-alueisiin sekä merenrantaan
• logistiikka Vuosaaren sataman ja lentokentän akselin sekä ”Pietarin portti” -sijainnin ansiosta
• aurinkoenergiaan ja paikalliseen energiatalouteen liittyvä liiketoiminta sekä
• moninaiset asiantuntijapalvelut.

Selvityksen tilasi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja sen ovat tehneet Kaupunkitutkimus TA Oy:n Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen, Pasi Mäenpää sekä Sito Oy:n Ilona Mansikka.

Tutustu raporttiin:
Pienyritysten toimintamahdollisuuksien tukeminen Östersundomin kaavoituksessa (pdf)

Lisätiedot:
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, projektipäällikkö Matti Visanti, p. 09 310 37291

“Salmenkallion eteläkärjessä sijaitsevan Kantarnäsin niemen osalta varmistetaan, ettei rantoja rakenneta Helsingin nykykäytännön vastaisesti. Niemen Porvarinlahteen rajautuvan rannan puoleisen osan rakentamismahdollisuuksia arvioidaan ylipäätään suhteessa alueen luontoarvoihin.” Päätös tehtiin äänin 11–4.

Kokouksen päätöstiedote >>

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi luonnoksen 20. maaliskuuta

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 20.3.2012 esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus puoltaisi Östersundom -toimikunnalle Östersundomin yleiskaavaluonnoksen 9.2.2012 päivätyn vaihtoehto B:n hyväksymistä yleiskaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi sekä vuorovaikutusraportin mukaisen vastineen antamista mielipiteiden ja kannanottojen esittäjille.

Varapuheenjohtaja Soininvaara teki puheenjohtaja Männistön kannattamana seuraavan esityksen:

“Jatkosuunnittelussa keskimmäistä Porvoonväylän pohjoispuolista viherkäytävää levennetään rajaamalla käytävän itäpuolella sijaitsevaa asuinalueen rajaa kohti itää 50-150 metriä.

Jatkosuunnittelussa Salmenkallion eteläkärjessä sijaitsevan Kantarnäsin niemen osalta varmistetaan, ettei rantoja rakenneta Helsingin nykykäytännön vastaisesti. Niemen Porvarinlahteen rajautuvan rannan puoleisen osan rakentamismahdollisuuksia arvioidaan ylipäätään suhteessa alueen luontoarvoihin ja rakentamista niemen tällä osalla vähennetään.

Asemakaavoituksen aikataulutuksessa varmistetaan, ettei Östersundomin alueen rakentamista aloiteta Talosaaren tai Salmenkallion eteläkärjen suunnalta.”

Lautakunta hyväksyi asian ehdotuksen mukaisesti lisättynä yksimielisesti hyväksytyillä jatkosuunnitteluohjeilla.

Esityslista 20.3.2012 >>

Lisätietoja: projektipäällikkö Matti Visanti, p. (09) 310 37291, matti.visanti(at)hel.fi

Kaavaluonnos pöydälle Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.3.2012

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Östersundomin kuntien yhteistä yleiskaavaluonnosta kokouksessaan tiistaina 13.3.2012. Asia jätettiin pöydälle viikoksi.

Kaavaluonnos pöydälle Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 28.2.2012

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Östersundomin kuntien yhteistä yleiskaavaluonnosta kokouksessaan tiistaina 28.2.2012. Asia jätettiin pöydälle kahdeksi viikoksi.

Päätösehdotuksena on, että lautakunta esittäisi kaupunginhallitukselle, että se puoltaisi Östersundom-toimikunnalle yleiskaavaluonnoksen vaihtoehto B:n hyväksymistä kaavaehdotuksen pohjaksi.

Esityslista 28.2.2102 >>
Päätöstiedote kokouksesta 28.2.2012 >>
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet >>
Östersundomin suunnittelu Helsingin kaupungin verkkosivuilla >>

Julkaistu 29.2.2012, päivitetty 12.4.2012

Muutos koski päätöksen b-kohtaa, jonka osalta uutta muotoilua esitti Sirpa Pajunen (vihr). Pajusen esitys voitti suoritetussa äänestyksessä apulaiskaupunginjohtajan alkuperäisen esityksen äänin 9–8. Vihreä ryhmä jätti pöytäkirjaan myös lausuman.

Kaupunginhallitus päätti

a) puoltaa Östersundom-toimikunnalle Östersundomin yleiskaavaluonnoksen 9.2.2012 päivätyn vaihtoehto B:n hyväksymistä yleiskaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi, ja

b) että (muutettu teksti, uusi b-kohta) “Kaavassa tulee selvittää pikaraitiotien rakentamisen mahdollisuus”

c) (alkuperäinen b-kohta) puoltaa Östersundom-toimikunnalle vuorovaikutusraportin mukaisen vastineen antamista mielipiteen esittäjille ja kannanottonsa lausuneille.

Lisätietoja:  apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen, puh. 050 0430017
www.vantaa.fi/paatokset

Vantaan kaupunginhallituksessa 5. maaliskuuta kaavaluonnos jätettiin pöydälle

Vantaan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 5.3.2012 jättää Östersundomin yhteisen yleiskaavaluonnoksen (asia 209) pöydälle. Kaupunginhallitus saa asiasta selostuksen seuraavassa kokouksessa.

Esityslista liitteineen: www.vantaa.fi/paatokset

Lisätietoja:  apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen, puh. 0500 430 0017, yleiskaavapäällikkö Matti Pallasvuo, puh. 8392 2745

Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi esityksen kaavaluonnoksesta 27. helmikuuta

Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan luonnosta kokouksessaan maanantaina 27. helmikuuta klo 17 alkaen. Asia päätettiin esityslistan päätösehdotuksen mukaisesti.

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se puoltaisi Östersundom-toimikunnalle Östersundomin yhteisen yleiskaavan luonnoksen B-vaihtoehdon hyväksymistä yleiskaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi sekä vuorovaikutusraportin mukaisen vastineen antamista mielipiteen esittäjille ja kannanottonsa lausuneille.

Asiaa esiteltiin lautakunnalle asian 5 (§ 5) kohdalla. Vantaan vihreiden edustajat ja varajäsen Pertti Oksman esittivät tarkennuksia päätösesitykseen, jotka sovittiin liitettäväksi lausumana pöytäkirjaan. Kokouksen 27.2.2012 pöytäkirja ja liitteet >>

Vantaan kaupunginhallitus käsitellee asiaa kokouksessaan 5. maaliskuuta 2012.

• Kokouksen 27.2.2012 esityslista >>
• Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet ja yhteystiedot >>
• Yleiskaava Vantaan verkkosivuilla >>

Julkaistu 21.2.2012, päivitetty 27.3.2012

Lisätietoja: kehitysjohtaja Mikko Aho, mikko.aho@sipoo.fi  p. (09) 2353 6700.

Sipoon kaavoitusjaosto hyväksyi kaavaluonnoksen ehdotuksen mukaisesti 29. helmikuuta

Sipoon kaavoitusjaosto hyväksyi Östersundomin yhteisen yleiskaavan luonnoksen kehitysjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Lisäksi kaavoitusjaosto totesi, että jatkosuunnittelussa on varmistettava, että merkittävän haitan muodostuminen Natura 2000 -alueiden luontoarvoille ehkäistään.

Kehitysjohtajan ehdotus: “Kaavoitusjaosto esittää kunnanhallitukselle, että 

1. kunnanhallitus puoltaisi Östersundom -toimikunnalle Östersundomin yleiskaavaluonnoksen 9.helmikuuta 2012 päivätyn vaihtoehto B:n hyväksymistä yleiskaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi. 
2. että kunnanhallitus puoltaisi Östersundom -toimikunnalle vuorovaikutusraportin mukaisen vastineen antamista mielipiteen esittäjille ja kannanottonsa lausuneille.

Sipoon kunnanhallitus käsitellee asiaa maaliskuun aikana.

• Kokouksen 29.2.2012 esityslista >>
• Kaavoitusjaoston jäsenet >>
• Östersundomin suunnittelu Sipoon verkkosivuilla >>

Julkaistu 1.3.2012, päivitetty 15.3.2012

Suunnittelun kuluessa järjestetään kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, joista ensimmäiset järjestetään:

• ti 14.2. klo 18 Helsingissä Sakarinmäen koululla (Knutersintie 924)
• ke 15.2. klo 18 Sipoossa Hindsbyssä Byagårdenissa (Martiksentie 66)
• to 16.2. klo 18 Vantaalla Kuusijärven ulkoilukeskuksessa (Kuusijärventie 3)

Metsähallituksen asiantuntijat vastaavat kysymyksiin ja kommentteihin verkossa yhteiso.luontoon.fi-sivuilla 14.–16. helmikuuta tiistaista torstai-iltapäivään.

Sipoonkorven kansallispuisto sijaitsee Sipoon, Vantaan ja Helsingin kuntien alueella, noin parinkymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Puisto on perustettu vuonna 2011 ja sitä hoitaa Metsähallituksen luontopalvelut. Kansallispuiston kävijämäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2010 käyntimäärä oli 51 000, vuonna 2011 kävijöitä oli 75 500.

Lisätietoa:

• Luontoon.fi-yhteisön keskustelu: http://yhteiso.luontoon.fi
• Sipoonkorven kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelu: www.metsa.fi/hks
• Sipoonkorven kansallispuiston esittely: www.luontoon.fi/sipoonkorpi
• Sipoonkorven kansallispuisto Facebookissa
• Tiedote Metsähallituksen sivuilla

Jatkosuunnittelun pohjaksi esitettävä vaihtoehto B pohjautuu nähtävillä olleeseen luonnokseen, jota on kehitetty kuntien tarpeiden ja palautteen pohjalta.

• Östersundom-toimikunnan esityslista 9.2.2012 (pdf)
• Asia 3, liite 1. Östersundomin yleiskaavaluonnoksen päätösehdotus (pdf)
• Asia 4, liite 1. Östersundom-toimikunnan saatekirje (pdf)
• Asia 4, liite 2. Uudenmaan Ely-keskuksen selvityspyyntö 22.12.2011 (pdf)

Yleiskaavaluonnosta käsitellään kunnissa seuraavasti (esittelyaikatauluihin voi tulla muutoksia):

Vantaa

• kaupunkisuunnittelulautakunta: 27.2.2012
• kaupunginhallitus: 5.3.2012

Helsinki

• kaupunkisuunnittelulautakunta: 28.2.2012
• kaupunginhallitus: maaliskuu 2012

Sipoo

• kaavoitusjaosto: 29.2.2012
• kunnanhallitus: maaliskuu 2012

Kaikkien kolmen kunnan tulee puoltaa Östersundom-toimikunnan esityksen mukaisen vaihtoehdon hyväksymistä kaavaehdotuksen pohjaksi. Kuntien hyväksynnän jälkeen tarkistettu kaavaluonnos menee Östersundom-toimikunnan hyväksyttäväksi.

Tavoitteena on, että valitun vaihtoehdon pohjalta laaditaan yleiskaavaehdotus vuoden 2012 aikana. Kaavaehdotus käy läpi kuntien käsittelyn ja se asetetaan nähtäville muistutuksia ja lausuntoja varten.

Lue lisää päätöksenteosta >>

Palaute on vaikuttanut tarkistetun kaavaluonnoksen sisältöön. Luontojärjestöjen yhdessä laatima varjokaava otettiin yhdeksi vertailtavaksi vaihtoehdoksi järjestöjen kannanotossa esittämän toiveen perusteella.

Kaavaehdotuksen pohjaksi esitettävässä vaihtoehdossa B Vantaalta poistettiin Kartanon metroasemaksi kutsuttu asema muun muassa palautteen perusteella. Muutos vaikutti metron linjaukseen Salmenkallioon asti ja se antoi tilaa laajalle kulttuurimaiseman säilyttämiselle Westerkullan kartanon mailla. Myös muita Vantaan viheralueita voitiin laajentaa.

Palautteen perusteella on laajennettu myös ekokäytäviä ja Sipoonkorveksi tulkittavaa metsäaluetta. Talosaaresta, Granöstä, Salmenkalliosta , Norrbergetistä  ja Landbosta on vähennetty rakentamisalueita. Sipoossa Majvikissa rakentamisalueet ovat puolestaan laajentuneet maanomistajien ja asukkaiden kanssa käydyn vuorovaikutuksen tuloksena.

Pääkatuverkkoa on tarkistettu vaihtoehdossa B siten, ettei katuja olisi tarpeettomasti sijoitettu asuttujen kiinteistöjen kohdalle. Yleiskaavaluonnos ei ole tarkka suunnitelma pääkatujen sijoittamisesta maastoon, mutta muutokset on voitu ottaa mukaan kaavaan jo tässä vaiheessa.

Kirjallisten kannanottojen ja asukastilaisuuksien lisäksi asukkaat, maanomistajat ja yhdistysten edustajat ovat keskustelleet suunnittelijoiden kanssa henkilökohtaisissa tapaamisissa, jotka jatkuvat edelleen. Näitä keskusteluita ei ole koottu raporttiin, mutta ne on huomioitu muuten.

– Alueelle toivotaan asumisen lisäksi monenlaista toimintaa. Ideoita kannattaa edelleen esittää suunnittelijoille. Esimerkiksi Talosaaressa Husön kartanolle on toiveiden perusteella varattu kaavassa lisätilaa hevosharrastukseen, toteaa kuntien yhteisen suunnitteluhankkeen projektipäällikkö Matti Visanti.

Palautetta on saatu esimerkiksi prosessista, kaavan esitystavasta, seudullisista kysymyksistä, raideliikenteestä ja luonnonympäristöstä sekä tietystä kaupunginosasta tai tontista. Vastineet on ryhmitelty raportissa aiheittain. Tämän vuoksi yhteen mielipiteeseen saattaa löytyä vastaus useammasta eri luvusta. Yksityishenkilöiden nimet on poistettu verkossa julkaistavasta raportista.

Tutustu raporttiin:
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja yleiskaavaluonnosta koskevat mielipiteet ja kannanotot sekä niihin annetut vastineet. 9.2.2012. (pdf)

Kaikki kannanotot ja mielipiteet ovat saatavilla alkuperäisessä muodossa Helsingin kaupungin kirjaamossa PL 10, 00099 Helsingin kaupunki, (käyntiosoite: Kaupungintalo Pohjoisesplanadi 11-13), Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskuksessa, PL 7, 04131 Sipoo (käyntiosoite: Iso Kylätie 18) sekä Vantaan kaupunkisuunnittelussa, Kielotie 28, 01300 Vantaa.

Alustavan luontoselvityksen täydennys Sipoon Majvikin ja Granön osayleiskaava-alueelle, 2011 (.pdf). FM Hannu Tammelin, T:mi Ekologinen ympäristökartoitus.

Täydennysselvityksen osa-alueet

1) Liito-oravakohteiden kartoitus

2) Viitasammakon esiintyminen

3) Linnustokartoitus (.pdf). Liitekartat:
Kartta 1. Majvikin pohjoisosassa havaitut EU:n lintudirektiivin liitteen I uhanalalaiset, vaarantu-neet ja silmälläpidettävät lajit
Kartta 2. Majvikin pohjoisosassa havaitut listojen B, C ja D sellaiset lajit, jotka eivät esiinny listalla A.
Kartta 3. Majvikin eteläosassa havaitut EU:n lintudirektiivin liitteen I uhanalalaiset, vaarantuneet ja silmälläpidettävät lajit
Kartta 4. Majvikin eteläosassa havaitut listojen B, C ja D sellaiset lajit, jotka eivät esiinny listalla A.
Kartta 5. Granössä havaitut EU:n lintudirektiivin liitteen I uhanalalaiset, vaarantuneet ja silmälläpidettävät lajit
Kartta 6. Granössä havaitut listojen B, C ja D sellaiset lajit, jotka eivät esiinny listalla A.
Kartta 7. Listojen A-D kaikki lajit Majvikin pohjoisosassa
Kartta 8. Listojen A-D kaikki lajit Majvikin eteläosassa
Kartta 9. Listojen A-D kaikki lajit Granössä
Kartta 9B. Listojen A-D kaikki lajit Granössä

4) Lepakoiden esiintyminen (.pdf). Liitekartat:
Kartta 1. Majvikin pohjoisosan lepakkoalueet
Kartta 2. Majvikin eteläosan lepakkoalueet
Kartta 3. Granön lepakkoalueet

5) Putkilokasvilajisto

6) Uudet biologisen ja ekologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeät pienkohteet. Liitekartat:
Kartta 1. Majvikin alueen uudet rajaukset ja luonnoarvokohteet
Kartta 2. Majvikin alueen uudet rajaukset ja luonnoarvokohteet
Kartta 3. Granön alueen uudet rajaukset ja luonnoarvokohteet
Kartta 4. Granön alueen uudet rajaukset ja luonnoarvokohteet

Sipoon kunnan verkkosivuille >> 

Alustava luontoselvitys

Alustava luontoselvitys Sipoon Majvikin ja Granön osayleiskaava-alueelle, 2010. FM Hannu Tammelin, T:mi Ekologinen ympäristökartoitus, 2010. Raportti (pdf). Liitekartat (1) (2) (3) (4).