Meri ja poikkeuksellisen hieno ja vaihteleva luonto ovat Östersundomin valtteja. Alueen nykyinen kulttuurimaisema muodostuu luonto- ja maanviljelyalueista. Olosuhteet muuttuvat väistämättä, kun kaupunkirakenne kasvaa. Suunnittelun haasteena on luontoarvojen säilyttäminen samalla, kun asukkaille tarjotaan mahdollisuus luonnosta nauttimiseen.

Tämä kaavaluonnosvaiheen keskustelu on arkistoitu. Voit yhä tutustua kommentteihin.

Luontoa ja kaupunkia tulevaisuuden Östersundomissa

Luonto ja kaupunkirakenne voivat elää lomittain alueella. Kaupunkiluonnolle on elintilaa paitsi suojelu-alueilla, myös kaupunkirakenteen sisällä puutarhoissa ja puistoissa. Rakentaminen pyritään sovittamaan kunkin alueen luontotyyppeihin.

Sipoonkorpi kansallispuistona ja virkistysalueena
Sipoonkorpi on koko pääkaupunkiseudulle tärkeä luonto- ja retkeilyalue, jonka eteläosa, noin 16 % koko metsäalueen pinta-alasta, kuuluu suunnittelualueeseen. Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen on vahva pohja alueen suunnittelulle.

Sipoonkorven eteläreunalla sijaitsevat nykyisin Landbon ja Puroniityntien asuinalueet. Kaavaluonnoksessa Porvoon moottoritien pohjoispuolelle on suunniteltu lisää pientaloasumista. Sipoonkorven virkistyskäyttöä halutaan kehittää mm. opastettujen ulkoilureittien ja latuverkoston avulla.

Rantaluonnosta noin puolet Natura 2000 -alueilla
Yleiskaava sisältää laajoja luonnonsuojelualueita ”Mustavuoren lehto- ja Östersundomin lintuvedet” -nimiseltä Natura 2000-alueelta. Alue muodostuu matalista merenlahdista, niiden rantaniityistä ja kallioisista mäistä, joiden rinteillä on lehtokasvillisuutta.

Meren lähellä asuessaan ihmiset haluavat päästä rannoille liikkumaan, uimaan ja veneilemään. Tämä halutaan mahdollistaa samalla, kun säilytetään arvokas rantaluonto. Bölsfjärden Majvikin ja Karhusaaren välillä olisi hyvä paikka koko alueen merelliselle keskukselle. Granön saari voisi olla toinen merellisen virkistyksen alue.

Yleiskaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksia Natura 2000 -alueiden luontoarvoihin selvitetään kaavoitusprosessin aikana.

Mikä on arvokasta Östersundomin luonnossa ja miten se säilytetään parhaiten kaupunkirakenteen kasvaessa? Miten ja missä östersundomilaiset voivat päästä rannoille uimaan, veneilemään ja liikkumaan? Millaisia ulkoiluun, retkeilyyn, matkailuun tai luonnon tarkkailuun liittyviä asioita toivoisit Sipoonkorpeen?

Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

27 Responses

  1. Säästäkää mahdollisimman paljon luonnontilaista luontoa!

    Thumb up 29
  2. Enemmän tiivistä, kaupunkimaista rakentamista kuin omakotimattoa. Siihen alue on luontoarvoiltaan liian arvokas.

    Alue on monin paikoin arvokasta myös rakentamisen kannalta. Jyrkät kallioselänteet sekä suomaiset alueet ja purolaaksot sekä tulvaherkkyys lisäävät rakentamisen kustannuksia.

    Thumb up 8
  3. Merellinen keskus Karhusaaren ja Majvikin välillä kuulostaa loistavalta 😀
    Keskeisen sijainnin ansiosta olisi ”kaikkien” saavutettavissa.

    Thumb up 3
  4. Kaupunkimainen, tiivis rakenne mahdollistaa luonnontilaisen alueen turvaamisen. Löperöllä lähiömäisellä maankäytöllä tuhlataan arvokkaat alueet! Kaupunki kaupunkina, luonto luontona, kiitos.

    Thumb up 11
    • Tiiviillä kaupunkimaisella rakentamisella pilataan nykyisten asukkaiden vaivalla tekemät alueet, koska tiivis rakantaminen tulee jo nykyisin asutuille alueille. Alue kokonaisuudessaan käyttöön järkevällä tavalla, niin kaikki nauttii. Luontotilainen ympäristö on vain harvan nautintona normaaliarjessa. Lunnon tulti olla jokaisen lähettyvillä kun astuu ulos ovesta.

      Thumb up 8
      • Väite:
        ”Luontotilainen ympäristö on vain harvan nautintona normaaliarjessa. Luonnon tulti olla jokaisen lähettyvillä kun astuu ulos ovesta.”

        Kommentti:
        Siksikin luontoalueita pitää Östersundomissa säästää, että luonto olisi jokaisen saavutettavissa. Jos luonnoksi jäävät vain pientalojen pienet pihat, joita tuskin voi enää edes luonnoksi kutsua, ne eivät ole jokaisen saavutettavissa. Sipoonkorven kansallispuiston laajentaminen merialueille ja aina Mustavuoreen saakka turvaisi asukkaille luonnon olemisen jokaisen lähettyville.

        Thumb up 4
  5. Muistaako kukaan, kun muutama vuosi sitten Karhusaaren rantaheinikossa asuteli hirviperhe? Tietääkseni ne ammuttiin, kun joku uusi asukas pelästyi niitä? Onko siis järkevää ajaa näitä massiivisia viherkäytäviä? Vuosaaressa asutelee rivitaloalueella kettuja, jäniksiä ja tie mitä pieneläimistöä ihmisten ilona. Isommat eläimet ei kuulu näin lähelle kaupunkia – niiden oman turvallisuuden vuoksi.

    Thumb up 3
    • Näinhän se on, jos hirviperhe eksyy tuonne viherverkostoon, pian on poliisilla töitä ja lihaa huutokaupattavana.

      Thumb up 0
  6. Voisiko luonnon ja urbaanin rinnakkaiseloa voimistaa? Olisiko mahdollista painottaa asumista vielä enemmän asemien lähelle ja jättää samalla asumisen lomaan enemmän luontoa? Voisi rakentaa korkeampaa ja antaa tilaa laajemmille ja verkottuville luontoalueille.

    Oma mielenkiintoinen ratkaisunsa voisi olla rakentamisesta vapaa luontokaista rannan tuntumaan. Se toimisi ekologisena yhteytenä meren tuntumassa. Samalla se olisi ihmisille luontoa kävelymatkan päässä.

    Tutkimukset luonnon vaikutuksesta ihmisten hyvinvoinnille olisi hyvä saada vahvasti mukaan kaupunkisuunnitteluun. Jos asukkaat pääsevät luontoon kävellen, kaupunki säästää terveyskuluissa ja autoilukin jää vähemmälle.

    Thumb up 8
  7. Helsingin viheraluesuunnittelu = keinotekoinen, Östersundom ei kaipaa tällaista vaan edistyisi nykyisten asukkaiden mielessä -> tekemällä yhteistyötä heidän kanssaan. Järjestä kaavoitussuunnittelu vaikkapa Sakarinmäen koulun oppilaiden kanssa. Eikä olisi vain kaupunkiviranomaisten/valtion tasolla.

    Thumb up 8
  8. Kaavaselosteessa on kuvattu, että tavoitteena on säilyttää viherkäytäviä niin eläinten kuin ihmistenkin liikkumista varten. Dagsverksbergetin pohjoispuolella oleva hieno monimuotoinen purolaakso tarjoaa luontaiset edellytykset tällaiselle ekologiselle käytävälle. On merkillistä, että kaavaluonnoksessa luonnontilaisen puron kohdalle on sijoitettu uusi tie ! Lisäksi purouoman välittömään lähiympäristöön on kaavailtu tiivistä rakentamista. Purolaakson kautta saataisiin luonteva, kokonaan metsien peittämä yhteys Majvikin ja Sipoonrannan seudulta Sipoonkorpeen. Alue on rakentamaton ja suureksi osaksi Helsingin kaupungin omistamalla maalla.

    Thumb up 9
  9. Ei betonilaatikoita Sipoon maisemiin. Sinne sopivat huvilatyyppiset rakennukset. Tuo kuva jossa hevoset syövät niityllä ruohoa kerrostalojen edustalla on kaamea.

    Thumb up 11
  10. Juuh, tulee mieleen jokin neuvosto kylä, kun hevoset pyörivät betonitalojen ympärillä. Sitä paitsi tuostahan tulisi kauhea huuto, jos hevosia olisi noin lähellä asutusta ” saastuttamassa”.
    Voivat vaikka virtsata jokeen, ja jokin direktiivi kieltää sen..
    t hevosen omistaja..

    Thumb up 3
  11. Ei nyt sentään. Nykyäänhän saa maatalouden ympäristötuista bonusta siitä, että pitää karjaa rantaniittyillä pitämässä niitä avoimena. Se on muullekin luonnolle parempi kuin rakentaa rannoille, jotka ovat myös tulvariskialueita.

    Thumb up 0
  12. Jos alueelle rakennetaan, luontoa pitäisi säästää enemmän kuin enimmäkseen on suunniteltu. Ekologisten käytävien olisi hyvä olla laajempia. Olisi perusteltua, että yksi ekologisista käytävistä kulkisi merenrantaa pitkin.

    T: Olli

    Thumb up 5
  13. Olisi hyvä, jos luontoalueiden ja kaupungin suunnittelu toistensa lomaan pyrkisi ottamaan mahdollisimman paljon huomioon paikallisen luonnon erityispiirteitä. Aidosti toimiva luontokokonaisuus tukee myös ihmisten hyvinvointia paremmin kuin rakennettu viheralua.

    T: Olli

    Thumb up 2
  14. Helsingin päättäjät ovat jo asian sopineet, joten turvat kiinni.
    Siinä on luontoarvoja tarpeeksi…eivät ole koskaan kuulleet mikä on egologinen rakentaminen jossa syntyy mahdollisimman vähän päästöjä…Euroopassa tämä käytäntö on ollut jo pitkään käytössä. Nyt on kyse rahasta ei luontoarvoista. Asia yritettiin peittää asukkailta.

    Thumb up 3
  15. Muuten… ovatko päättäjät sopineet jo Granön nimestä. Sehän on oikeasti Kuusisaari!!!

    Thumb up 0
    • Granö voi olla Granö, mutta kyllä Östiksella tulee olla myös suomenkielinen nimi Itäsalmi

      Thumb up 2
  16. Helsingin kaupungin suunnitelmissa on tehdä ns läjitysalue sekä maankäyttöön kiviainemurkaamo. Oletteko tietoisia että kyseisellä alueella pesi peltosirkku jonka kanta on romahtanut 90%..tässä teille Helsingin herrat mietittävää.

    Thumb up 4
  17. Koko Helsingssä pitää olla avoimet rannat. Karhusaareenkin on tehtävä rantatie.

    Thumb up 2
    • Hei, olen samaa mieltä, nyt on vain niin, että joku omistaa nuo rannat.
      Jos ne halutaan sosialisoida niin mielestäni voitaisiin sosialisoida sitten kaikki muukin Suomessa periaatteella mikä on minun on myös muiden. Mistä sinä haluaisit aloittaa? Kotisi? Autosi? Säästösi? Tai jospa tekisit niin, että ostaisit Karhusaaresta omarantaisen tontin ja avaisit sen kaikkien yhteiseen käyttöön, se olisi teko sanojen sijaan.

      Thumb up 1
  18. Omarantaisille tonteille sopii rantapolku, jossa ei saa pyöräillä ja jota ei perusteta muuten kuin hiekkaa käyttäen.

    Kulkijan on pysyttävä polulla ja käytettävä vain merkittyjä laitureita. Kalastus on sallittu vain omistajan luvalla.

    Thumb up 1
  19. Helsingin kaupungin propakandaa, hevoset kuuluvat nykyiseen kuvaan Östersundomissa. Mutta kun kaavoitus saadaan tehtyä hevoset lähtevät pois. Meidän hevonen lähti Kirkkonummelle, että se tuosta havaisto kuvasta (on kuin Neuvostioliistosta).

    Thumb up 1
  20. Hei!
    Koska se uusi kaavaehdotelma tulee julki?
    On luvattu syksyksi 2014.

    Thumb up 3