Östersundomin uuden alueen rakentamiseen tarvitaan maa-aineksia. Rakentamisessa muodostuu kaivumaita, joille tarvitaan välivarasto- ja loppusijoituspaikka.

Östersundomin maa-aineshankkeen tavoitteena on turvata rakentamisen edellytykset ja löytää mahdollisimman vähän luonnonvaroja käyttäviä ratkaisuja.

Östersundomin yleiskaavaehdotuksessa 15.11.2014 esitettiin kolme vaihtoehtoista sijaintipaikkaa maa-ainesten käsittelyyn. Maa-ainesten käsittelystä tehtiin vuosina 2015–2016 ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA. Vaihtoehtoiset paikat olivat Hältinginträskin eteläpuolella, Degermossassa Långkärrsbergetin alueella ja Norrbergetissä.

Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa laadittiin ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), jossa kuvattiin mm. hankkeen vaihtoehdot, alueen nykytila sekä miten ympäristövaikutukset aiotaan selvittää.

Arvioinnin toisessa vaiheessa laadittiin ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus), jossa esitettiin hankkeen ympäristövaikutukset.

YVA-ohjelman valmisteluvaiheessa järjestettiin kaikille avoin työpaja 18.5.2015 Sakarinmäen koululla. YVA-ohjelma oli nähtävillä 7.9.2015–6.11.2015 ja YVA-selostus 14.6.2016–16.9.2016, jolloin järjestettiin myös yleisötilaisuudet. Mielipiteitä oli mahdollistaa toimittaa ELY-keskukselle nähtävilläoloaikoina.

YVA-aineisto löytyy ELY-keskuksen sivuilta: www.ymparisto.fi/ostersundominmaa-ainesYVA

YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimi Uudenmaan ELY-keskus.

Lue lisää:

Lisätietoja:

Hankkeesta vastaava: Helsingin kaupungin rakennusvirasto, massakoordinaattori Mikko Suominen, etunimi.sukunimi@hel.fi, p. 09 310 39232

Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

15 Responses

  1. Lausunnon antaja: Landbon omakotiyhdistys ry.

    Landbon Omakotiyhdistys pitää Östersundomin alueen YVA –ohjelmasta 18.5.2015 järjestettyä työpajailtaa hyvänä tiedonsaannin kannalta. Vaikuttaakseen valmisteluun Landbon OKY lausuu vielä seuraavasti.

    Keskeisin epäkohta yleiskaavaehdotuksessa on maa-ainesten käsittely- ja loppusijoitusalueen sijoittelu. Maa-ainesten käsittely alueella muodostaa käytännössä pysyvän haitan alueen asukkaille, vaikka projektissa mainitaankin vain väliaikainen n. 50 vuoden haittavaikutus.

    Omakotiyhdistys vastustaa massojenhallintasuunnitelmaa, koska esitetty toteutustapa katkaisee Natura-alueen ekologisen väylän mantereelta merelle ja alue on liian lähellä Sipoonkorven kansallispuistoa.

    Näitä maa-ainesten käsittelyalueita ei lähtökohtaisesti pitäisi sijoittaa alueelle ollenkaan vaan rakennusviraston on syytä selvittää YVA –vaikutusten arvioinnin yhteydessä se, voidaanko ylimääräinen maa-aines sijoittaa Porvoon moottoritien varteen ja käyttää seitä esimerkiksi meluvallien rakentamiseen.

    Samoin YVA –valmistelussa pitää selvittää se, voidaanko maa-aines käsitellä jo käytössä olevissa vastaavissa laitoksissa, esimerkiksi Sipoon Boxissa tai Kehä Kolmen / Porvoon moottoritien alueella olevassa laitoksessa. Samoin on selvitettävä, voidaanko maa-ainesta käyttää johonkin muuhun hyötykäyttöön, kuten esimerkiksi tiilien raaka-aineeksi tai moottoritien viereisen aurinkopanelialueen rakennusaineeksi. Vastaavia alueita pitäisi olla alueella useampia pieniä eli nk. maa-aineksia käsiteltäisiin rakentamisvaiheen aikana hajautetun käsittelyn periaatteella.
    Esitettyjen vaihtoehtojen liikennejärjestelyt, varsinkin Knutersintien osalta muodostavat merkittävän uhan koululiikenteelle ja nuorisotalon käytölle liikennöitäessä 170 –tien kautta. Toisena vaihtoehtona oleva liikenteen ohjaaminen Puroniityn kautta muodostaa tiepohjan kestävyyden ja kapeuden johdosta todellisen katastrofin tämän alueen asukkaille.
    Vaihtoehdoista varsinkin kohteet 1 ja 2 tarkoittavat hyvälaatuisen rakennusmaan varaamista 50 vuoden ajaksi ja häiriöitä nykyiselle asutukselle. Tämä kehitys on yleisen edun vastaista.
    Selvityksessä on priorisoitava eri vaihtoehdot ja esitettävä ymmärrettävästi eri vaikutusten vertailua. Alueen toiminnot (jätemaa, sepelituotanto, multa-asema, betonimurskaamo…) tulee analysoida ja kaikille näille pitäisi löytää hyvä vaihtoehto, jota ympäristövaikutus selvityksessä ei ole huomioitu.
    Alueella sijaitsevat lammet on säilytettävä luonnon ekosysteemin takia sekä paremmin virkistyskäyttöön soveltuvina. Virkistyskäyttöön ajateltu Hältingträskin alue kärsisi merkittävästi murskausalueesta. Samoin murskausalueen vesien lasku Natura-alueeseen on estettävä. Luonnonkauniin Hältingträsk-lammen ympäristö on Sipoonkorven alueen suosituimpiin kuuluvia virkistys- ja retkikohteita.
    YVA –työpajassa esitetyt vaihtoehdot estävät tai hankaloittavat luontokäytävien syntymisen. Nyt esitetyistä vaihtoehdoista läntisin eli Norrbergetin alueelle sijoitettava käsittelyalue olisi tarkoituksenmukaisin. Jos tällainen alue otetaan käyttöön, on sen ympäristöön rakennettava oma meluvallinsa tai kasvatettava äänieristykseksi puita sekä suojeltava alueen läheisyyden lammet. Muut vaihtoehtoiset alueet ovat jo nyt vilkkaassa ulkoilukäytössä. Alueella on mm. partiolaisten leirialueita, suunnistustoimintaa sekä maastopyöräilyreittejä. Liitteenä esimerkiksi kartta maastopyöräreitistä Itäkeskukseen.
    Lisäksi kaikkiin vaihtoehtoihin liittyen on tehtävä riittävä luontoarvojen tarkastelu. Alueella saattaa esiintyä seuraavia lajeja:
    1) Kirjoverkkoperhonen – joita lienee sähkölinjan varressa – (!! liito-oravaan verrattava suojeltavuus)
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjoverkkoperhonen
    2) Hältinträskillä saattaisi olla Vesisiippalepakoit
    3) Hältinträskin lähellä saattaa olla metsojen ruokailualue, joka liittyy pohjoisempana olevaan metson soidinalueeseen.
    Maalajittelun ja sepelituotannon tulee tapahtua siellä missä rakennetaan, eikä niin, että luontoarvoiltaa arvokas alue valjastetaan 50 vuodeksi kaatopaikaksi, koska sitä ”ehkä” tarvitaan. Lähilajittelu on selvityksessä ohitettu kokonaan, koska yksityiskohtaiset suunnitelmat ja maamäärät puuttuvat – nostaisin esille kysymyksen, että onko tällöin järkevää suunnitella iso maa-kaatopaikkaa luontoarvoiltaa arvokkaalle alueelle? Joka tapauksessa nykyiset vaihtoehdot ovat sen suuntaisia, että Helsinki haluaa väkisin pysyvät maakaatopaikan ja sepelituotanto alueen 50 vuodeksi rakennuskelpoiselle alueelle. Myöskään yli kuntien yli ulottuvaa toimintaan ei selvityksessä huomioida – ei voida puhua todellisesta YVA selvityksestä, jossa Helsingin ja Vantaan kunnanraja on ongelma.
    Lopuksi edellytän selvitystyön tekijöiltä tilan käyttöön ja toimintaan liittyvää luovuutta. Metrotunnelitkin voidaan toteuttaa avo-louhoksina ja betonikansina, joiden päälle pannaan jätemaata. Savi on keramiikan, tiilien ja lecateollisuuden raaka-aine, ei jäte. Läjitys vaatii pinta-alaa, mutta alueella on ehkä sata hehtaaria peltoa.

    Omakotiyhdistys pitää hyvänä sitä, että maa-ainesten sijoittelusuunnittelun yhteydessä YVA –selvitystä ja kaava-asioita on luvattu käydä läpi yhdessä alueen asukkaiden kanssa keskustelutilaisuuksissa. OKY järjestää syksyllä syyskokouksensa yhteydessä seuraavan tilaisuuden, johon hankkeen edustajat ovat tervetulleita.

    Ennen rakentamisvaiheen aloittamista alueen nykyistä perusinfrastrukstuuria on kehitettävä ja vahvistettava. Knutersintien varteen on syytä rakentaa turvallinen valaistu kevyenliikenteen väylä moottoritien sillalta Sakarinmäen koululle. Samoin alueen kunnallistekniikkaa on vahvistettava, alueen verkosto kestää arviolta ainoastaan n. 1000 talouden lisäämisen.

    Landbon omakotiyhdistys ry
    Tapio Aaltonen, hallituksen puheenjohtaja

    Tiedoksi: Östersundom -toimikunta

    Liitteet: Maastopyöräkartta
    http://www.landbo.fi/maa-aines/landbo-mellumaki-maastopyoralla.jpg

    Thumb up 4
    • Kiitos hyvästä ja perusteellisesta lausunnosta! Siinä on runsaasti hyödyllistä tietoa vaikutusten arviointiin. Hienoa, että näkemykset tulivat jo nyt YVA-prosessin alussa. Tulemme mielellään esittelemään YVAa ja hanketta sekä keskustelemaan yhdistyksenne syyskokoukseen. Ilmoittakaa meille, kun tiedätte sen ajankohdan.

      Näillä näkymin YVA-ohjelma tulee nähtäville elokuussa, jonka jälkeen se on nähtävillä 60 päivän ajan. ELY-keskus pyytää silloin YVA-ohjelmasta lausuntoa myös teiltä, ja kaikki halukkaat voivat kertoa mielipiteensä. Tuo teidän syyskokouksen ajankohta on tätä ajatellen juuri sopiva.

      YVA-ohjelmahan on raportti, jossa kuvataan muun muassa
      • hankkeen vaihtoehdot
      • alueen nykytila
      • jo tehdyt selvitykset
      • mitä selvityksiä vielä tehdään YVAn aikana
      • vuorovaikutuksen järjestäminen
      • YVA-menettelyn ja hankkeen arvioitu aikataulu

      YVA-ohjelmassa ei vielä kuvata hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksia. Ne esitetään sitten myöhemmin YVA-selostuksessa.

      Terveisin Merilin Pienimäki, YVA-konsultti

      Thumb up 0
  2. Kiitoksia Landbon omakotiyhdistykselle lausunnosta! Esille tuli hyviä ehdotuksia mm. maa-ainesten hyötykäytöstä. Näiden asioiden parissa työskentelen rakennusvirastossa. Meidän tavoitteena on, että vuonna 2015 Helsingin katu- ja puistorakentamisessa muodostuvista maa-aineksista vähintään 70 prosenttia hyötykäytetään kaupungin rakennuskohteissa.

    Helsingin kaivumaiden kehittämisohjelmassa (2014-2017) uudelleen käytön edistämisen lisäksi kärkihankkeita ovat kaivumaan määrän vähentäminen ja ylijäämämaiden loppusijoituksen turvaaminen. Kysymys on isosta asiasta. Esimerkiksi vielä vuonna 2010 Helsingistä vietiin maa-ainesjätteenä 500 000 tonnia maankaatopaikoille Helsingin rajojen ulkopuolelle kun vuonna 2014 niitä vietiin 0 tonnia rajojen ulkopuolelle ja hyötykäyttöön otettiin 350 000 tonnia. Säästöt kaupungille olivat 7 M euroa.

    t. Mikko Suominen, Helsingin massakoordinaattori

    Thumb up 0
  3. Tätäkö kaipaamme Knutersintielle ja Sakarinmäen koulun läheisyyteen?

    Kiviainesten louhintaa ja murskausta tehdään vain arkipäivisin seuraavasti:
    • Murskaus: Maanantaista perjantaihin klo 7–22 välisenä aikana
    • Poraus: Maanantaista perjantaihin klo 7–21 välisenä aikana
    • Rikkominen: Maanantaista perjantaihin klo 8–18 välisenä aikana
    • Räjäytystyöt: Maanantaista perjantaihin klo 8–18 välisenä aikana

    Maa-ainesta tarkoitus siirellä 600-816 kuormaa päivittäin. tämä siis 2020-2025 eli muistaakseni keskimäärin 34 kuormaa tunnissa eli tarkoittanee oikeasti 68 kuormaa per tunti sillä tyhjänä oleva auto ajaa takaisin kuormatta hakemaan uutta lastia. Rallin kestoksi arvioitu 12h per vrk eli vähintään 1 kuorma-auto alle minuutin sisään joka päivä 12h. Haluaako joku tosissaan tällaisen koulutien lapsilleen? Tuskin

    Thumb up 1
    • Kuljetusten määrä on suuri, mutta kuitenkin vain puolet siitä, mitä edellä on esitetty. Vuosina 2020 – 2025 kuormien määrä päivässä on noin 304 – 408 kuormaa. Kun yksi kuorma aiheuttaa matkan molempiin suuntiin, liikennettä syntyy kaksi kertaa kuormien määrä eli 608 – 816 matkaa päivässä. Eli jos kuljetuksia on päivässä 10 tunnin ajan, silloin noin yksi kuorma-auto minuutissa ajaa jompaankumpaan suuntaan.

      Terveisin,
      Merilin Vartia, YVA-konsultti

      Thumb up 0
      • Liikennemäärähän tässä on oleellinen kysymys ja rohkenen epäillä, että kuormatta ajava auto on vielä vaarallisempi, sillä sillä on kiire hakemaan uutta kuormaa..eiköhän nuo kuskit urakkapalkalla hommia paina?

        Thumb up 0
  4. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
    Leena Erola
    PL 36 00521 HELSINKI
    kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi Lausunto 5.11.2015

    Asia: Östersundomin maa-aineisten sijoituspaikkojen ympäristövaikutukset
    Lausunnon antaja: Landbon omakotiyhdistys ry.

    Landbon Omakotiyhdistys pitää Östersundomin alueen YVA –ohjelmasta 8.9.2015 järjestettyä työpajailtaa hyvänä tiedonsaannin kannalta. Vaikuttaakseen valmisteluun Landbon OKY lausuu vielä seuraavasti.

    Keskeisin epäkohta yleiskaavaehdotuksessa on maa-ainesten käsittely- ja loppusijoitusalueen sijoittelu. Maa-ainesten käsittely alueella muodostaa pysyvän haitan alueen asukkaille, vaikka projektissa mainitaankin vain väliaikainen n. 50 vuoden haittavaikutus. Jokaisesta tähän saakka esitetystä vaihtoehdosta aiheutuu alueen asukkaille suuret haittavaikutukset, erityisesti alueen koululaisille ja tarhaikäisille lapsille. Maa-ainesta vievä kuorma-auto ajaisi 1 – 3 minuutin välein 20 – 30 vuoden ajan koulun ja nuorisotalon ohitse.

    Omakotiyhdistys vastustaa massojenhallintasuunnitelmaa, koska esitetty toteutustapa katkaisee Natura-alueen ekologisen väylän mantereelta merelle ja alue on liian lähellä Sipoonkorven kansallispuistoa.
    Östersundomin maa-aineshankkeessa ei ole kyse pelkästään Östersundomin alueelle kaavoitetun asuinalueen maamassojen käsittelystä, vaan maa-aineshankkeella Helsingin kaupunki haluaa ratkaista rakentamisessa tarvittavien kiviainesten omavaraisuuden ja kustannustehokkaan hankinnan. Lisäksi Helsinki haluaa ratkaista rakennusten purku- ja saneerauskohteista tulevien rakennusjätteen käsittelyn ja sijoittamisen haasteet. Tämä tarkoittaa, että Östersundomin alueelle sijoitettava hanke tulee toimimaan Helsingin kaupungin kaatopaikkana ja kiviainesta tuottavana avolouhoksena tulevat vuosikymmenet.
    Hanke on mittakaavassaan merkittävä ja Suomessa ei ole aikaisemmin sijoitettu samansuuruista kiviaineslouhosta asuinalueen läheisyyteen saati kansallispuiston naapuriksi missään muualla. Hankkeen toteutumisen takaamiseksi Helsinki on valmis hankkimaan poikkeusluvat kansallispuistoalueen uhraamiseksi kiviaines- tuotantoon. Kiviainestuotanto ja maamassojen siirtoliikenne tulee aiheuttamaan merkittävää haittaa alueen asukkaille ja lähialueen luonnolle. Kaikki vaihtoehtoiset hankealueet sijoittuvat liian lähelle vallitsevaa asutusta.
    Murske- ja louhetuotannon yhteydessä syntyvä hieno kivipöly tulee aiheuttamaan merkittävää haittaa lähiseudun asukkaille. Merkittävä haitta aiheutuu myös räjäytystöiden tärinästä, koska useat Landbon asuintalot ovat rakennettu suoraan kalliolle.
    Hankealueita on suunniteltu käytettäväksi vuodesta 2020 vuoteen 2060. Tänä aikana alueella tultaisiin käyttämään suuri määrä räjähdysaineita, joista pääsisi vapautumaan myrkyllisiä aineita Östersundomin luontoon ja lähialueen vesistöihin.
    Räjähdysmäisesti kasvava liikenne tule häiritsemään, melun, tärinän ja pakokaasujen osalta. Maansiirtoajoneuvoissa ei ole hiukkassuodattimia ja pakokaasut suodatetaan puutteellisesti. Hankkeen toteutuessa asuinalueemme ilmanlaatu tulisi heikkenemään merkittävästi. Rekkaralli olisi käynnissä aikaisesta aamusta lähes puolen yön, tästä syntyvä haitta asuinalueellemme on erittäin merkittävä.
    Maa-aineshankkeen rekkaralli ja kiviaineksen jalostamisesta vapautuva kivipöly tulisi altistamaan alueen ihmiset keuhko- ja hengityselinsairauksille. Haittavaikutus on erittäin merkittävä mm. alueen koululaisille ja päiväkodin lapsille, jotka olisivat käytännössä hankealueen vaikutuspiirissä ympäri vuorokauden.
    On käsittämätöntä, että tämäntyyppisiä hankkeita edes harkitaan perustettavaksi kansallispuistoalueelle tai sen läheisyyteen ja pahimmillaan niinkin lähelle kuin vain 400 m etäisyydelle vallitsevasta asutuksesta.
    Hankkeen toteutuessa alueen ihmiset tulisivat altistumaan hankkeen toimiaikana erittäin suurelle määrälle liikennesaasteita ja kiviaineksen käsittelyn myötä myös suurelle määrälle kivipölyä. Käytännössä maa-aineshanke aiheuttaisi toteutuessaan alueellemme asukkaille elinikäisen haitan.
    Näitä maa-ainesten käsittelyalueita ei lähtökohtaisesti pitäisi sijoittaa alueelle ollenkaan vaan on syytä vielä selvittää YVA – vaikutusten arvioinnin yhteydessä se, voidaanko ylimääräinen maa-aines sijoittaa Porvoon moottoritien varteen ja käyttää seitä esimerkiksi meluvallien rakentamiseen.

    Samoin YVA–valmistelussa pitää selvittää se, voidaanko maa-aines käsitellä jo käytössä olevissa vastaavissa laitoksissa, esimerkiksi Sipoon Boxissa tai Kehä Kolmen / Porvoon moottoritien alueella olevassa laitoksessa. Samoin on selvitettävä, voidaanko maa-ainesta käyttää johonkin muuhun hyötykäyttöön, kuten esimerkiksi tiilien raaka-aineeksi tai moottoritien viereisen aurinkopanelialueen rakennusaineeksi. Vastaavia alueita pitäisi olla alueella useampia pieniä eli nk. maa-aineksia käsiteltäisiin rakentamisvaiheen aikana hajautetun käsittelyn periaatteella.
    Esitettyjen vaihtoehtojen liikennejärjestelyt, varsinkin Knutersintien osalta muodostavat merkittävän uhan koululiikenteelle ja nuorisotalon käytölle liikennöitäessä 170 –tien kautta. Toisena vaihtoehtona oleva liikenteen ohjaaminen Puroniityn kautta muodostaa tiepohjan kestävyyden ja kapeuden johdosta todellisen katastrofin tämän alueen asukkaille.
    Vaihtoehdoista varsinkin kohteet 1 ja 2 tarkoittavat hyvälaatuisen rakennusmaan varaamista 50 vuoden ajaksi ja häiriöitä nykyiselle asutukselle. Tämä kehitys on yleisen edun vastaista. Läntisin alue on vaihtoehdoista hyväksyttävin.
    Selvityksessä on priorisoitava eri vaihtoehdot ja esitettävä ymmärrettävästi eri vaikutusten vertailua. Alueen toiminnot (jätemaa, sepelituotanto, multa-asema, betonimurskaamo…) tulee analysoida ja kaikille näille pitäisi löytää hyvä vaihtoehto, jota ympäristövaikutus selvityksessä ei ole huomioitu.
    Alueella sijaitsevat lammet on säilytettävä luonnon ekosysteemin takia sekä paremmin virkistyskäyttöön soveltuvina. Virkistyskäyttöön ajateltu Hältingträskin alue kärsisi merkittävästi murskausalueesta. Samoin murskausalueen vesien lasku Natura-alueeseen on estettävä. Luonnonkauniin Hältingträsk-lammen ympäristö on Sipoonkorven alueen suosituimpiin kuuluvia virkistys- ja retkikohteita.
    YVA –työpajassa esitetyt vaihtoehdot estävät tai hankaloittavat luontokäytävien syntymisen. Nyt esitetyistä vaihtoehdoista läntisin eli Norrbergetin alueelle sijoitettava käsittelyalue olisi tarkoituksenmukaisin. Jos tällainen alue otetaan käyttöön, on sen ympäristöön rakennettava oma liittymä moottoritieltä, kokoalueelle meluvallit sekä kasvatettava äänieristykseksi puita ja suojeltava alueen läheisyyden lammet. Muut vaihtoehtoiset alueet ovat jo nyt vilkkaassa ulkoilukäytössä. Alueella on mm. partiolaisten leirialueita, suunnistustoimintaa sekä maastopyöräilyreittejä.
    Maalajittelun ja sepelituotannon tulee tapahtua siellä missä rakennetaan, eikä niin, että luontoarvoiltaa arvokas alue valjastetaan 50 vuodeksi kaatopaikaksi, koska sitä ”ehkä” tarvitaan. Lähilajittelu on selvityksessä ohitettu kokonaan, koska yksityiskohtaiset suunnitelmat ja maamäärät puuttuvat – nostaisin esille kysymyksen, että onko tällöin järkevää suunnitella iso maa-kaatopaikkaa luontoarvoiltaa arvokkaalle alueelle? Joka tapauksessa nykyiset vaihtoehdot ovat sen suuntaisia, että Helsinki haluaa väkisin pysyvät maakaatopaikan ja sepelituotanto alueen 50 vuodeksi rakennuskelpoiselle alueelle. Myöskään kuntien yli ulottuvaa toimintaan ei selvityksessä huomioida – ei voida puhua todellisesta YVA selvityksestä, jossa Helsingin ja Vantaan kunnanraja on ongelma. Tässä yhteydessä on selvitettävä myös toiminnan hiilidioksidivaikutukset.

    Vaihtoehdoissa on varauduttava myös paljon pienempiin toimintamalleihin, nyt esitetyt läjittelyalueet ovat liian massiiviset.

    Ennen rakentamisvaiheen aloittamista alueen nykyistä perusinfrastrukstuuria on kehitettävä ja vahvistettava. Knutersintien varteen on syytä rakentaa turvallinen valaistu kevyenliikenteen väylä moottoritien sillalta Sakarinmäen koululle. Samoin alueen kunnallistekniikkaa on vahvistettava, alueen verkosto kestää arviolta ainoastaan n. 1000 talouden lisäämisen.

    Landbon omakotiyhdistys ry
    Tapio Aaltonen, hallituksen puheenjohtaja
    050 563 5706

    Thumb up 3
    • Kiitos lausunnostanne. Lausunto on osoitettu hankkeen yhteysviranomaiselle, joka ottaa sen huomioon laatiessaan omaa lausuntoaan YVA-ohjelmasta. Yhteysviranomaisen lausunto ilmestyy joulukuussa 2015. Hankkeesta vastaava eli HKR selvittää hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta sekä laatii ympäristövaikutusten YVA-selostuksen. YVA-selostuksessa vertaillaan vaihtoehtoja keskenään ja esitetään niiden toteuttamiskelpoisuus ympäristönäkökulmasta. YVA-selostus julkaistaan keväällä 2016.

      Östersundomin rakentamisessa tarvitaan runsaasti kiviaineksia, sijoitusalueita rakentamiseen heikosti soveltuvalle maalle sekä toimintakenttää erilaisille rakentamisen tukitoiminnoille. Taloudellisesti ja ekologisesti on järkevää, että nämä toiminnot sijoitetaan mahdollisimman lähelle rakentamisalueita, jotta kuljetusmatkat jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Hankkeella edistetään kiertotaloutta, jossa resurssit säilytetään taloudessa silloinkin, kun tuote on saavuttanut käyttöikänsä lopun. Östersundomin yleiskaavaehdotuksessa maa-ainesten ottoon, käsittelyyn ja sijoittamiseen on varattu kolme vaihtoehtoista hankealuetta, joiden ympäristövaikutuksia aiotaan nyt selvittää. Hankkeen YVA-menettely perustuu siihen, että alueelle ei oteta massoja Östersundomin kaava-alueen ulkopuolelta.

      Östersundomin maa-aineshanke ei toteutuessaan estä muiden pienempien alueiden käyttöä vastaavassa tarkoituksessa. Tarkoituksena on, että massojenhallinta on järkevää ja massoja voidaan hyödyntää lähellä syntypaikkaansa niille soveltuva alueella mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen.

      Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarkoituksena on tutkia erilaisia Östersundomin maa-aineshuollon vaihtoehtoja ja niiden ympäristövaikutuksia ja samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVAssa ei tehdä päätöksiä vaan tuotetaan tietoa päätöksenteon pohjaksi. YVA-ohjelmassa on esitetty ja YVA-selostuksessa esitetään hankkeelle haettavat luvat ja tahot, joilta lupia haetaan. On huomattava, että YVAssa tutkitaan vaihtoehtojen toteutumista enimmäismittakaavassaan ja niiden maksimaalisia ympäristövaikutuksia. Hanke voidaan toteuttaa myös pienemmässä mittakaavassa.

      YVAssa on mukana nollavaihtoehto, jossa tarkastellaan sitä, että Östersundomin rakentamisessa tarvittava kiviaines tuodaan Kilpilahden uuden eritasoliittymän läheisyydestä sekä lentokentän pohjoispuolelta, joissa on kiviainestuotantoon sopivia alueita. Nollavaihtoehdossa tarkastellaan myös maa-ainesten sijoittamista näille alueille. Nollavaihtoehdossa hankkeen mukainen maa-ainesten otto-, käsittely- ja sijoitusalue ei sijoitu Östersundomin alueelle.

      Thumb up 0
  5. Kuinka ohjelmassa arvioidaan reitti- ja tienosa- kohtaiset päästöt, mihin päästöt kulkeutuvat ja mitä päästöt ihmisille aiheuttavat?

    Vaihtoehdossa 3 vuosina 2020-2025 keskimäärin 700 kuorma-auto- tai rekkalastia ajetaan arkipäivisin tonttimme editse 50-100 metrin päässä kodistamme. Läjitysalueelle vievästä risteyksestä kiihdytetään täydessä kymmenien tonnien lastissa, takaisin tultaessa joko tyhjänä tai täynnä käsiteltyä maa-ainesta toiseen suuntaan.

    3 500 kertaa viikossa, 180 000 kertaa vuodessa, viiden vuoden aikana 875 000 kertaa, miljoona kuljetusta kuudessa vuodessa. Miljoona…. tulikohan laskettua oikein?

    Vallitseva tuuli on lounaistuuli. Kuinka suuri osa kaikista risteyksessä syntyvistä päästöistä päätyy tontillemme ja naapurustoon? Ylittyvätkö tontillamme ilmanlaadun raja-arvot? Paljonko pienhiukkaspitoisuus kotonamme kasvaa?

    Arviointiohjelman kohdassa 7.10. ”Ihmisten elinolot, terveys ja viihtyvyys”, ei mainita mitään siitä kuinka terveyteen liittyvät vaikutukset arvioidaan.

    Sen sijaan mennään sosiologi-johtoisesti; ”Käytännössä vaikutukset muodostavat yhteenvedon siitä, miten alueen asukkaat kokevat hankkeen aiheuttamat muutokset ja niiden vaikutukset ihmisten jokapäiväiseen elämään, elinympäristöön ja elämänlaatuun”.

    Sosiologi ja asukkaiden kokemiset terveyteen liittyviä asioita arvioimassa? Oikeastiko? Ohjelman tulee ottaa luotettavasti kantaa siihen, minkälaisen terveysriskin kuljetusten päästöt kullekin alueelle aiheuttavat.

    Risto Halme

    Thumb up 1
    • Kiitos hankkeen YVA-ohjelmaa koskevista kommenteista. Hankkeen ilmapäästöt ja niiden vaikutukset arvioidaan YVA-selostuksessa ja esiintuomanne seikat huomioidaan vaikutusarviota tehtäessä. Jos olette toimittaneet huomionne myös hankkeen yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ELY-keskukselle, se ottaa ne huomioon omassa YVA-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan. Yhteysviranomaisen lausunto huomioidaan YVA-selostuksen laatimisessa. Östersundomin maa-aineshankkeen YVA-selostus ilmestyy keväällä 2016.

      Thumb up 0
  6.  Välivarastointi
    o Välivarastointitoiminta vaatii ympäristöluvan.
    o Kaivumassojen varastointiajan ollessa yli kolme vuotta, väliva-
    rastointialue käsitetään maankaatopaikaksi, joka vaatii maan- kaatopaikan ympäristöluvan ja mahdollisesti YVA – menettelyn.

    Kaatopaikka mikä kaatopaikka, ehkä toimintaa kaatopaikalla voisi pyörittää tilapäisellä huviluvalla 50 vuotta??

    Thumb up 1
  7. Maan käsittely aiheuttaa pölyn kulkeutumista omakoti alueelle.Suojaukset ja vesi ei sitä estä.Joten edessä korvaus ja oikeuden käyntejä edessä.

    Thumb up 1
  8. Jos tulee pölyä kotini tontille.Teen asiasta rikosilmoituksen jossa haen korvauksia pölypäästöistä.

    Thumb up 1
  9. Maankäsittely paikka jota suunnitellaan lähelle päiväkotia ja Sakarimäen koulua on edesvastuutonta..Kuorma-autojen pienhiukkasten määrä kasvaa,kyseessä terveyshaittaMihin mittaustuloksiin on tähän päädytty.

    Thumb up 0
  10. Taitaa maat maankäsittely paikasta valua kuitenkin Malmin täytteeksi.. bluffia

    Thumb up 0

Kommentoi