Suunnitteluun oli erityisen tärkeää saada mukaan mahdollisimman paljon eri mielipiteitä ja näkökulmia, kun yleiskaavan ensimmäinen luonnos valmistui keväällä 2011 . Östersundomin yhteinen yleiskaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto olivat ensimmäinen versio Östersundomin suunnitelmista. Keskustelu teemoista jatkuu edelleen.
Helsingin seutu on laajentunut viimeisten vuosikymmenien ajan eniten pohjoiseen ja länteen. Tulevaisuudessa Helsingin ja Porvoon välille on arvioitu muuttavan 150 000 uutta asukasta. Östersundom on osa metropolin uutta kasvusuuntaa idässä.
Alueesta halutaan luoda houkutteleva pientalokaupunki, jossa on oma tunnelmansa. Östersundomiin kaavaillaan metroa, paljon pientaloja sekä luonnon ja kaupungin lomittumista toisiinsa. Mitä ajatuksia nämä suunnittelun suuntaviivat herättävät?
Mitä mieltä olet yleiskaavaluonnoksesta? Mistä tulevaisuuden östersundomilainen voi olla ylpeä? Mitä suunnittelussa täytyy ottaa huomioon, että alue palvelee asukkaita? Millaiset suunnitelmat palvelevat pääkaupunkiseudun kehitystä parhaiten?
Ok. Hieno idea, mutta minkä h**n takia tämän täytyy olla ruotsalaisen nimikkeen alla? Vai käytetäänkö tätä yleisesti markkinointinimenä…
Aika pimeetä, mielestäni…
Kyse on perinteestä.Olen asunut ikäni itä-helsingissä ja jo lapsena ajaessamme tämän paikan ohi nimi oli Östersundom.Itäsalmi ei istu ja ihan umpisuomalaisenakin olen sitä mieltä, että vanha nimi pitää säilyttää.
Just näin, ei ole kysymys mistään ruotsalaisuudesta tai markkinointi kikasta. Östersundom on vakiintunut nimi ja kukaan ei aikaisemmin edes tiennyt mistään Itäsalmesta.
Olen samaa mieltä, että Itäsalmesta halutaan tehdä turvapaikka pääkaupunkiseudun ruotsinkielisille, jotka kavahtavat suomenkieltä. Taitaa olla kyseessä isot rahat, kun Itäsalmi nimeä ajetaan alas monissa eri yhteyksissä. Kaupunki, tiekyltit, uutispalvelut ja jopa reittiopas käyttää vain ruotsinkielistä muotoa. Minusta nimistölautakunta Lehtonen etunenässä on epäonnistuneet tehtävässä ja moisella suomenkielen kyykyttämisellä aiheuttavat eripuraa suomenkielisten ja ruotsinkielisten välille. Eipä olisi kaksikielisyyden kannalta vastenmielistä palauttaa paikkakunnan nimi virallisestikin kaksikieliseksi.
ei nimi miestä pahenna ei myöskään paikkaa. Olkoot vaikka kiinaa. Vaan se mitä sille paikalle tehdään. Nimiä voi keksiä ja muuttaa mutta peruuttamattomia vahinkoja saa aikaan luonnon tuhoaminen.
No muutetaan sitten vielä itäisemmiksi, Miltä kuuloistaisi Ryssänsalmi? Savolaisia miellyttääksemme voisimme Landbon nimen muuttaa Junttilaksi.
Itse olen 100% Suomalainen ja 1961 muuttanut Vuosaareen.
Tässä kuitenkin Östersundomin Historiaa ( jos vaikka tasottaisi tuota hurrivastaista suhtautumista projektin nimeen, joka on mielestäni ihan hyvä).
Historia:
“Östersundomin kartanon, kappelin ja Björkuddenin huvilan ympäristöt ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.
Östersundomin kartanon päärakennus on vuodelta 1880. Sen kaakkoispuolella meren rannassa sijaitsee Sakari Topeliuksen kotina tunnettu Villa Björkudden. Topelius osti huvilan vuonna 1879 ja vietti siellä vanhuusvuotensa. Kulttuurimaisemaa täydentävät myös Korsnäsissä sijaitseva höyrylaivalaituri uimahuoneineen sekä salmen toisella puolella Karhusaaressa sijaitseva Sipoon vanhimpiin kuuluva Björntorp -torppa.
Östersundomin kappeli on rakennettu 1750 -luvulla. Sen paikalla on ollut rukoushuone jo 1600-luvun jälkipuolella.
Husön kartanon päärakennus on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Kartanon päärakennus, pihapiiri, peltoaukea, hevosaitaukset ja Husön lahti muodostavat Natura-alueiden väliin jäävän kulttuurihistoriallisesti ehjän kokonaisuuden. Kartanoon johtava tie on 1860-luvulta. Ennen tieyhteyttä kartanoon kuljettiin veneellä ja lautalla.
Meri ja vesistöt ovat olleet Östersundomin historiassa keskeisiä liikkumisväyliä. Maankohoamisen seurauksena monet vesireitit ovat kadonneet. Östersundomin alueella Vikkullantie, Sotungintie ja nykyinen Kappelitie ovat useita satoja vuosia vanhoja. Myös Talosaarentie ja Kantarnäsintien linjaukset ovat vähintään toistasataa vuotta vanhoja. Alkuperäinen vanha Porvoontie kulkee Sipoon keskustaajaman Nikkilän kautta Östersundomin ja Sipoonkorven pohjoispuolelta. Uusi Porvoontie valmistui 1930-luvulla. Porvoonväylä Östersundomiin asti valmistui 1970-luvulla.
Östersundomin varhaisimmat merkit ihmistoiminnasta löytyvät rannan läheisyydestä ja saarilta. Pronssikautisia hautaröykkiöitä on löytynyt Storörsbottnetin läheisyydestä sekä Kasabergetiltä. Röykkiöt sijaitsevat maiseman korkeilla kohdilla ja niiltä on aikoinaan ollut hyvä näköyhteys merelle.
Östersundomin kylä on Sipoon vanhimpia kyliä. Se mainitaan asiakirjalähteissä jo vuonna 1347. Kuningas Kustaa Vaasan aikana Itäsalmen kylän 15 tilasta useimmat sijaitsivat Karlviken -lahden lähellä.”
Luonnon ja kaupungin lomittuminen ei saa tarkoittaa sitä, että luontoa jätetään vain ikääsnkuin säälistä pieniä soiroja sinne tänne, paitsi tietysti ne pakolliset Naturat. Odotan suurella mielenkiinnolla ympäristöjärjestöjen “varjokaavaa”, missä arvokkaat luontoyhteydet ja -alueet on säilytetty, ja silti saatu mahtumaan 50 000 asukasta (eli metron vaatima asukaspohja).
Suunnitelmat vaikuttavat pitkälle harkituilta. Monet tarpeet huomioitu. Suomalaisten on aika lähestyä toisiaan
Östersundomin alueella on mahtavat mahdollisuudet toteuttaa kaikki
“herkut”. kaupunkiasuminen pikkupuutarhoineen kuin myös isommat puisto-alueet, uimarannat ja venesatamat. Sipoonkorpi tarjoaa lisäksi omat ulkoilumahdollisuutensa.
Onnea suunnitelmille
Alueet joissa jo asutusta ja kunnallinen vesi-ja viemärijärjestelmä sekä olemassa oleva tieyhteys tulee ottaa tiiviimpään käyttöön kuin mitä varjokaavassa. Rantojen läheisyyteen tulee myös saada rakennusoikeutta, kaikkea ei voi suojella. Linnut ne lentelee rakennettujen alueidenkin puissa monimuotoisesti. Natura- ja suojelualueita on jo riittävästi. Yksityisten ranta-alueita ei tule varata viheralueiksi vaan myös rantarakentamista tulee sallia, nostaa alueen arvoa ja viihtyisyyttä. (viherpiiperöt mielellään ottavat yhteiseen hyvään toisen omaisuutta mutta omasta ei kukaan ole valmis luopumaan). Varjokaavan RL3 alueet tulee pääsääntöisesti muuttaa RL2 koska ovat jo rakennettuja alueita ja niiden alueiden tehostaminen luonnollista jolloin viheralueita jää ympärille riittävästi.
Tulva-alueelle, jota ympäröi Natura, suunnitellaan rakentamistiheyttä 0,8. Ensisijaisesti pitäisi välttää tulva-alueelle rakentamista, missä nykyinen maankorkeus on alle +1,0 metriä. Kappelinlahdella vedenkorkeus nousi tammikuussa 2005 +1,7 metriin. Tämä on tärkeä huomioida, etenkin kun Natura on tulva-alueen täytön este. Olemassa olevia Luonnonsuojelu ja Natura-arvoja tulee kunnioittaa.
Kova tuhoamisvimma – surullista. Asioita on esitetty/esitetään vääristellysti, mihin asukkaiden on syytä puuttua.
Jottei Östersundom jää pelkäksi nukkumalähiöksi tai -ghetoksi, niin alueelle tarvitaan vetovoimaisia metropolirakennuksia ja -tiloja sekä työpaikkoja. Esim.
- enemmän luonnonmukaista tilaa (central park ja nuuksio yhdessä)
- julkisia rakennuksia kuten Aalto- kampus tai guggenheim-museo
- jalkapalostadion korvaamaan Olympiastadionin
Ennen kuin Östersundomia aletaan rakentaa, sikäli kuin sitä edes tarvitsisi, tulisi täydennysrakentaa lähempänä keskustaa sijaitsevat kaupunginosat ja lähiöt. Ne on niin väljästi rakennettu että tilaa on tiivistää. Samoin metroa tulisi kaivaa ensin jo asutuille alueille eikä uusille ja kaukaisemmille suunnille. Östersundom-projekti jatkaa kaupunkirakenteen hajautumista kauemmaksi keskustasta, mikä on ihmeellistä aikana, jolloin on puhuttu juuri kaupunkirakentamisen tiivistämisestä. Myös nykyisten asukkaiden jyrääminen tekee projektista vastenmielisen, ja asukastavoitteet on järjettömiä. Koko projekti tulisi haudata ja keskittyä suunnitelmien mukaisen mukavan ja sympaattisen kaupunkikuvan rakentamiseen nykyisen rakennetun alueen lomaan.
Vaikka kannatankin Östersundomin suunnitelmia, olen kanssasi samaa mieltä nykyisien alueiden tiivistämisestä. Uusimaa tulee kasvamaan sadoilla tuhansilla seuraavien 40 vuoden aikana, ja suuri osa hakeutuu nimenomaan Helsingin ja pk-seudun tuntumaan.
Nykyiset laajennushankkeet(östersundom, jätkäsaari, suurpelto yms) asuttavat tästä ihmismäärästä vain osan. Kaikki ulospäin suuntautuva laajeneminen tulisi saada lopetettua, jotta urban sprawlilta leikattaisiin siivet.
Nykyään moottoritiet alkavat jo kantakaupungista, ja jos tätä hukkamaata otettaisiin asuinkäyttöön, saataisiin tiivistettyä kaupunkirakennetta jo valtavasti. Jos moottoriteihin ei kosketa, ne ruuhkautuvat nykykehityksellä joka tapauksessa, kun yhä enemmän ihmisiä yhä kauempaa hurruttelee autoillaan keskustaan.
Keskustan luonnollinen laajentaminen tavoitteeksi!
Täysin sama mieltä Urbanuksen kanssa. Urbaanimoottoritiet on jo muutettu bulevardiksi muualla, kuten Seoulissa, San Franciscossa tai Nantesissa (Ranska). On nyt Helsingin vuoro!
http://www.facebook.com/lansivaylakaduksi
http://www.mastersofarts.fi/moa2011/index.php?option=com_moa_masters&tid=extended&Itemid=34#157
Otat kantaa oikeisiin asioihin. Kaupunkirakennetta on syytä tiivistää ja näin tapahtuukin. Kantakaupunki saa Jätkäsaaren ja Kalasataman kautta 30 000 uutta asukasta. Idässä Laajasalo tiivistyy Kruunuvuoressa, Myllypuro toimii erinomaisena esimerkkinä siitä kuinka nuutunut nukkumalähiö herätellään eläväksi kaupunginosaksi.
Östersundom on hieno projekti: Hallitusohjelmaan (Vanhanen II) kirjatut tavoitteet takaavat, että ghettoilu ei mahdu suunnitelman raamiin. Metroyhteys nopeuttaa tuntuvasti liikennöintiä aina Espooseen saakka. Se ei missään nimessä vähennä alueen arvoa, vaan päinvastoin tuo tälle alueelle lisäarvoa. Se on urbaania 2000-luvun meisinkiä.
En voi yhtyä näkemykseesi ”vanhojen” asukkaiden jyräämisestä. Jos tarkkoja ollaan, niin jokainen kiinteistökauppa ja uudisrakennus ”jyrää” aina aikaisempia arvoja. Osana ”jyräystä” syntyy myös vanhojen kiinteistöjen ansioton arvonnousu, eikä siltäkään ole syytä sulkea silmiään.
Olen iloinen siitä, että alueen nimi vaihdettiin alkuperäiseen asuun. Östersundom on luonnikkaampi kuvaamaan aluetta, kuin muovilta maistunut Itäsalmi.
Puroniityntien suunnitelma on pitka ja kapea ja nayttaa onnettomalta.
Tehkaa suunnitelma ”8” muotoisena. Pohjoinen osa ja etelainen osa molemmilla palvelupisteet. Pohjoinen osa laajennetaan kaikkiin suuntiin ja keskeinen osa on Arobretum. Palveluja taytyy olla, paivakoti, kauppoja, etc… (Landon tapainen maassiiivinen omakotitaloalue ilman palveluja on epaonnistunut ja moni ei viihdy siella).
8 muotoien suunnitelma suosii sita etta keskelta tulle viherkanava ..idasta lanteen Stormossen kautta Genatraskin suuntaan.
Oletteko miettineet siirtaa sahkolinjan maanalle tai muualle koska se naytta olevan rajoittava tekija suunnittelussa.
Jos suunnitelma toteutusi niin kuin hahmoteltu, ei hullumpi. Väljyyttä saisi, jos älyttömät korpialueet otettaisiin metron läheisyydessä käyttöön- vai laitetaanko hirvet sillä kulkemaan kappatorille? Meillä tarvitaan viheralueita enemmän puistomaisina ihmsten käyttöön,korpeen en mene virkistäytymään vaan luonnon tulee olla lähempänä, että se hyödyttää tavallisia ihmisiä. Säilytetaan paljon joitain ikivanhoja puita ja tehdään ihania keitaita niinden ympärille keski-Eurooppalaiseen tyyliin. Suunnitellaan paljon kävely ja pyöräteitä kulkemaan erikseen kaduista niin saamme ihmiset liikkumaan. Tärkeimpänä olisi nopeasti saada asema KehäIII kupeeseen, johon keskustaan liikkuvat voisivat jättää autonsa, kun nykyiset parkkialueet on onnettoman pieniä. Alueella on mahtava potentiaali maastorakenteen puolesta ja täällä voidaan luoda uudenlaista kaupunkiympäristöä. Jos Natura-alueet kasvat liian isoiksi, tuhoutuu ihmisen rakentama kulttuuriympäristö liian tiheään rakentamiseen, eikä täällä viihdy eläimet, eikä ihmiset. Lintualueet on eri asia,koska linnut lentävät, ne ei tarvitse älyttömiä käytäviä,jotka jäävät vain jonkun riesaksi,vai hoitaako kunta ne?Puistot kaupunki ainakin hoitaa. Käykää Mustavuoressa ja miettikää onko järkevää jättää puut mätänemään ja antaa puiden kasvaa liian tiheästi, niin ettei maanpinnalla kasva kohta mitään.
Sinun kannattaa ehdottomasti virkistäytyä nopeasti jossain, muualla.
Ei pidä ajatella, että koko Helsingistä pitäisi tehdä joka kohdasta samanlaista rakennettua ympäristöä. Östersundomin erityispiirre on luonto ja luonnontilaisuus. Jos ei tällaisessa viihdy, ei ole pakko muuttaa sinne. Rakennettua ympäristöä ja ylihoidettuja puistoja on Helsingissä ylin kyllin eli niissä viihtyvälle on ylenmäärin vaihtoehtoja. Sen sijaan aidossa luontoympäristössä viihtyville ei ole kovin paljon vaihtoehtoja ja ne yhä vain vähenevät. Östersundomissa tulee säästää luontoa ja siksi C-vaihtoehto on oikeastaan ainut järkevä vaihtoehto.
Tässä korpi-ajattelussa tulee hyvin esille itäsuomen ja länsisuomen ero. Jos ajatte länteen katsenne lepää hyvin hoidetussa maalaismaisemassa, jossa näkee kauas.Jos ajatte itään näkymä on paljon karkeampi ja pian tien molemmin puolin on synkkää korpimetsää. Molemmilla on kannattajansa, mutta meidän kaikkien tulisi miettiä mikä on järkevää. Molemmissa säilyy alkuperäinen luonto, mutta kumpaa haluamme katsella ja ja kummasta on enemmän iloa lapsillemme?Kummassa haluaisit liikkua ja tuntisit olosi rentoutuneeksi ja virkistyneeksi?Olen “kasvanut”vanhempieni kautta molemmissa ja valitsen hoidetun kulttuurimaiseman.
Lännen näköalat ovat hienoja, mutta henkilökohtaisesti pidän erityisesti Sipoon vaihtelevasta maastosta ja ihanista metsistä. Kaupunkiluonnosta en viitsi edes puhua, koska se ei ole sen arvoista.
On ymmärrettävää, että kaupungit kasvavat ja maata tarvitaan rakentamiseen. Olen kuitenkin pettynyt Hgin tapaan tehdä yhteistyötä tällä alueella, jolla on jo vakituista asuinrakennuskantaa. Olemme alueellamme saaneet kaupungin kirjeitä, jossa he ilmaiset halukkuutensa ostaa ei vain maata, vaan koko asuinkiinteistön. Tarkoituksena on tietysti tehostaa asemakaavan valmistamista kaupungin omille maille. Ikävältä tämä tuntuu, sillä kun aikoinaan maalle muutimme, muutimme nimen omaan Helsingistä.
Nyt olemme tahtomattamme tilanteessa, jossa yksilön arvot väistämättä jäävät yhteisen edun jalkoihin. Visanti on useasti todennut, että nyt rakennetaan ihmisten kaupunkia. Mietin, minkä statuksen me jo paikalla asuvat saamme – emmekö mekin ole ihmisiä?
Kun yksityinen maanomistaja ilmoittaa neuvotteluhalukkuutensa kaupungin, kaupunki kertoo halukkuutensa kauppoihin kiinteistön käypään arvoon. On jokaisen neuvottelutaidoista kiinni, mikä kaupan lopullinen hinta on. Se taar määrittaa alueen yleistä hintatasoa, joka merkitsee sitä, että yksikin “liian halvalla” kaupunkille myyty asuinkiinteistä romuttaa koko hintatason.
Olen myös tietoinen siitä, että kaupunki hanakasti lähestyy vanhoja ihmisiä, joita alueella on paljon. Heillä on paljon tunnesiteitä, mutta elämänsä ehtoolla eivät jaksa paneutua neuvotteluihin ja suostuvat kauppoihin kaupungin hintaan. Sen sijaan me nuoremmat perheet tarvitsemme uuden katon päämme päälle ja hinnalla jolla kaupunki on valmis kauppoihin, emme saa edes vastaavaa Helsingistä, vaan joutuisimme muuttamaan vieläkin kauemmas, Sipooseen jälleen.
Tämä on mielestäni hyvin lyhyt näköistä toimintaa kaupungilta. Ja tietysti tämän kaiken kruunaa se, että kaupunki on ilmoittanut pakkolunastavansa näitä kiinteistöjä viimeistään asemakaavavalmistelujen alla.
Östersundomkommittén alias Helsingfors stadsplaneringskontor lär nog räkna med att Jan Vapaavuori sitter kvar som bostadsminister i nästa regering. Utan sin man på ministerposten finns det inga chanser att miljöministeriet skulle godkänna en dylik generalplan.
Surullista luettavaa, hieman pidemmällä ajatuskululla varustettu ihminen huomaa ilmassa leijuvan suuren puhalluksen merkit. Ilmeisesti ensin tehdään suunnitelma jossa mahdollisimman isot ja parhaat alueet luokitellaan viheralueiksi tai yhteiskäyttöalueiksi, milloin milläkin nimellä yhtä kaikki, maat kunnalle ja kun parhaat palat on siellä muuttuu koko pelin henki, nyt tarvitaan kiireesti asuntoja ja tietyille kohderyhmille sitä ja tätä……
Mietin hieman itseksekseni kuinka monta taloutta jää noiden ehdotuksien vihreille alueille? olisiko siinä ensimmäinen vastaus kuinka montaa taloutta tällä kertaa viilataan linssiin?
Tärkeää olisi ymmärtää kulttuuriarvo, juuri kuten aiemmissa kirjoituksissa viitataan Helsingin länsipuolella olevaan tilanteeseen (vertaa esim. Kirkkonummea) siellä on rakentaminen melko maltillista eikä siellä maan ryöstöjä (ainakaan vielä) ole tapahtunut. Tulisi muistaa että alueiden monipuoliset käyttömahdollisuudet ovat myös suuri rikkaus! joku haluaa asustaa mökissä jossa ei ole sähköä, toinen haluaa asua omakotitalossa, ja kaikki jossain siinä välissä. Säilytetään se mahdollisuus! Ei mitään uusia ‘Harkimoja’.
Näissä ajatuksissa terveiset kaikille toivottelee janoisten ystävä Kari Krandi
Miten ihmeessä voidaan suunnitella aluetta, jos esim. täällä Majvikin alueella ei ole tehty minkäänlaista kunnollista maastokartoitusta?
Kuka tätä aluetta oikeasti suunnittelee? Onko loppuvastuu Sipoolla vai Helsingillä??????Karhusaaressa esim.oli jo vuoden 2009 lopulla tapaaminen asukkaiden kanssa Helsingin kaupungin taholta alueen suunnittelusta ja kehittämisestä. Mitenkäs täällä Majvikissa?
Maastoa on myös Majvikin osalta kartoitettu aika kattavasti. Majvikin alueelta on olemassa hieno asemakaavatasoinen pohjakartta, jota on ilo hyödyntää tässä työssä! Myös maastokäyntejä on tehty useita ja luontoselvityksen täydennys valmistuu parasta aikaa. Kuten pohjakartoituksesta myös suunnitelmista vastaa Sipoon kunnan Kaavoitus- ja kehityskeskuksen väki.
Majvikhan otettiin mukaan koko yhteiseen yleiskaavaprojektiin vasta vuoden 2010 syksyllä. Sipoon kunta järjesti asukkaille suunnittelupäivän Karhusaaren Kuntokalliossa 5.5.2011. Artikkelin tuosta tapahtumasta voit lukea tältä sivustolta Ajankohtaista-osiosta otsikolla ”Karhusaaren tilaisuuden kommentit koottiin kartalle”.
Jopa kilometrin päähän suunniteltu pientaloasutusta, jätevoimalan viereen, jossa näillä näkymin aiotaan polttaa myös ongelmajätteitä vastustuksesta huolimatta, perusteluna että kyseessä on liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa voittoa.
Tuo ongelmajätteiden poltto tuli mukaan kuvioihin kuin varkain. Aluksi sitä ei suunniteltu, luultavasti siksi, etteivät ihmiset pelästyisi niin paljon. Aikamoista juonittelua tämäkin asia…
Suunnitelmat ovat vielä melko keskeneräisiä. Lisäksi paikkakunnan nimeksi tulisi palauttaa Itäsalmi, koska sitä on käytetty Sipoon aikanakin. Minä ainakin vierastan moista nimeä…
Alueen luonnonkauneus tulisi säilyttää kokonaisuuksina. Ei siten, että jokin vastaranta rakennetaan ja siten näköpiirissä on aina rakennuksia. Se pilaa luonnonmaiseman.
Tämä nykyinen “kaavaluonnos” on suorastaan häpeällinen esimerkki siitä kuinka kaavaa tehdään suuruudenhulluin 60-luvun opein, yhtään välittämättä siitä minkä päälle uusia rakentamisalueita piirrellään ja täysin piittaamatta siitä mitä maksaa: massiivisia uusia kanavia Natura-alueille ja niiden välille, 600-700m pitkä silta Granön saarelle jne. Kyseinen lähestymistapa on myös MRL:n vastainen, siis laiton. Vantaalla on osattu modernin kaupunkisuunnittelun parhaat periaatteet jo 90-luvulla, joten miksi Vantaa yleensä on lähtenyt tässä proggiksessa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kalkkeutuneittenhourupäiden kelkkaan? Muuten: Kun rajansiirto Sipoolta Helsingille tehtiin, selvitysmiehen arvio oli että Vantaan alueet mukaan lukien alueelle sopii maksimissaan 40 000 asukasta. Nyt ollaan kuitenkin samalle alueelle väkisin tunkemassa 60 000 + 10 000 Majviikiin Sipooseen. Mopo keulii oikein kunnolla.
Miksi pilataan kaikki merenrannat epäonnistuneilla asuinkaavoilla? Aikana jolloin talous on epävarma rakennetaan kaikkein hienoimmat alueet täyteen valtavia rakennuksia eikä jätetä yhtään luontoa ihmisille virkistyskäyttöön. Rakennukset voisivat nostaa jonkin entisen teollisuusalueen tai jo rakennetun alueen profiilia, mutta ovat tällä hetkellä järjetön sijoitus. Kyseessä on rahanhimo. Tuusulan järven rantojakaan ei saa rakentaa. Miten on mahdollista pilata joidenkin rahanhimoisten ihmisten takia koko hienoin pääkaupunkiseutu? Heidänkin lapsensa ja lapsenlapset tulevat asumaan täällä.
Suosittelen suunnittelijoille iltalukemiseksi myös “Suomalainen ruokalasku” ja Vaara vaanii Kattilassa” -kirjojen lukemista kun päättäävät minkälaisille yrittäjille kaavoitetaan tontteja alueella.Erityisesti toivoisin alueelle pienkauppiaita ja toria, josta saisi tuoretta tavaraa.
Hei! Majvikin ja Granön osalta piti tulla syksyn 2011 aikana lisäraportti Hannu Tammelinin alustavaan luontoselvitykseen. Koska aineisto on saatavilla ja luettavissa?
Hei!
Selvitysmateriaali on koossa ja suunnittelijoiden käytössä. Raportti ei ole vielä valmis. Selvitys julkaistaan heti, kun tekijä saa sen julkaistavaan muotoon. Tavoitteena on edelleen julkaista aineisto syksyn 2011 aikana.
Hei! Edelleen odottelen lisäraporttia siihen Hannu Tammelinin alustavaan luontoselvitykseen!
Koska siihen saisi tutustua?
Kiitos
Hei, luontoselvityksen täydennysaineistoihin voi nyt tutustua täällä: http://yhteinenostersundom.fi/2011/12/majvikin-ja-granon-luontoselvitys-taydentyi/
Olen kauhulla seurannut kun Helsingin kaavoitus vastaavat vedättävät ihmisiä mennen tullen, aiemmin viikolla kun uutisissa esiteltiin Östersundomin kaavaa niin siinä käy kuten Vuosaaren kanssa kun Helsinki sen aikoinaan vei Silloiselta H:gin pitäjältä ( nyttemmin Vantaa ) silloin myös puhuttiin pientalomaisesta kaupunginosasta , ja kas kumma miltäs nyt Kallahti ja Rastila näyttävät ? Erittäin tiiviisti rakennettu betonislummi!! joten se siitä suunnittelusta. Tämä saman kohtalon tulee myös Östersundom kokemaan . Se mikä myös siinä kaavassa hämmästytti oli se että sinne on suunnitteilla ostoskeskus joka olisi samassa kokoluokassa kuin Itäkeskus , siis mitä järkeä on rakentaa suuri ostoskeskus 8 km:n päästä toisestä ??? Eikö helsingin kaupunki suunnittelijat opi koskaan mitään ? vaiko ahneus vaikuttaa suunnitelmiin?.
Hei!
Missähän vaiheessa on Karhusaarta koskevan kaavarunkoluonnoksen valmistelu? Milloin esitellään yleisölle?
Hei,
tällä hetkellä kaikki aikamme menee yleiskaavaluonnoksen valmisteluun ja Karhusaaren kaavarunko joutuu odottamaan sitä, että yleiskaavan valmistelu on vähän pidemmällä. Esittelemme kaavarunkoa karhusaarelaisille aikaisintaan keväällä – tämän tarkempaa aikataulua emme valitettavasti osaa tässä vaiheessa luvata.
Hei!
Onko jo tehty lopullinen päätös pikaraitiotien tai metron väliltä? Kuka sen viimekädessä OIKEASTI päättää? Onko enemmän kysymys Helsingin tahtotilasta asiaan vai kaupunkien ja kuntien todellisista ja realistisista tarpeista ja kyvystä maksaa tuleva hanke?
Entä mitenkä vaikuttaa mahdolliset tulevat kuntaliitokset asiaan? “Rulettaako” Helsinki asioiden suunnittelussa?
Päätöstä pikaraitiotien ja metron välillä ei ole tehty. Liikennejärjestelmä ratkaistaan Östersundomin yhteisessä yleiskaavassa ja siinä on kyse Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisestä näkemyksestä. Kussakin kunnassa poliitikot päättävät oman kuntansa osalta, ovatko kaavaluonnoksen tai -ehdotuksen kannalla.
Kuntien yhteisen kaavapäätöksen tekee Östersundom-toimikunta, jossa on edustaja kaikista kolmesta kunnasta. Toimikunta esittää yleiskaavan vahvistamista Ympäristöministeriölle. Kaavalla luodaan mahdollisuuksia liikennejärjestelmille. Toteuttamiset (hankkeet ja niiden rahoitus) vaativat omat poliittiset päätöksensä.
Koko Östersundom hanke ei kuulosta loppuun asti harkitulta. Ymmärrän vision merkityksen ja siihen liittyvän merenrannan hyödyntämisen aina Porvooseen saakka. Silti asia tulisi soveltaa huomioiden jo alueella asuvat perheet, alkuasukkaat ja kulttuuriarvot. Helsinki jyrää jo pelkästään nykyisillä suunnitelmillaan ihmisistä vainoharhaisia ja hermoheikkoja. Vanhemmat pelästyvät pelkän traktorikaivurin liikettä Uudella Porvoontiellä.
Helsingin tulee ehdottomasti seurata vaihtoehtokaavaa, pienentää rakennusoikeutta alueella, välttäen gryndereiden verenhimoisen maankaytön sekä siirtää metrohanketta 25 vuodella.
Olen TÄYSIN SAMAA MIELTÄ! Naapurustossani ihmiset reagoivat suunnitelmiin pelon sekaisin tuntein ja monet vakavasti. Kauhea tunne monella “puserossa”. Vaihtoehtoja kun olisi runsain mitoin, niin miksi niitä ei voitaisi ottaa hyötykäyttöön? Ja toteuttaa suunnitelmat lain mukaisesti !?!?! Ja ajan kanssa.
Hei Helsingin kaupunkisuunnittelijat!
Mistä saa tietää, ketä ovat ne oikeat ihmisten nimet, jotka istuvat perustetussa Östersundom-toimikunnassa, päättämässä kaavan esittämistä Ympäristöministeriölle?
Östersundom -toimikunnan jäseniä ovat Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi, Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg sekä Sipoon kehitysjohtaja Mikko Aho.
Lisäätietoa toimikunnasta löydät täältä nettisivuilta kohdasta Yleiskaava, päätöksenteko http://yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/paatoksenteko/
Kiitos tiedosta!
Eli 3 ihmistä päättää asian? Onko niin, ettei heihin ole kukaan vaikuttanut/lobannut aiemmin? Ovatko heidän mielipiteensä avoimia vai onko kysesssä muodollinen kumileimasin-tiimi?
Peltomäen ollessa eri mieltä Östersundom-hankkeesta alkoi hänen ajojahti Hesarin toimesta. Oliko siellä Helsingin kaupunki asialla?
Pajunen, Vapaavuori?
En jaksa uskoa, että tässäkään hankkeessa on päättäjillä puhtaat jauhot. Eduskunta kärähti lahjuksista mutta kuntapäättäjät ovat saaneet rellastaa vuosikymmenet. Östersundomin hyvistä rakennusoikeuksista saa hyvät rahat.
Mielenkiintoista havaita, että kaavaluonnoksessa ja siihen liittyvässä keskustelussa puhutaan paljon luontoarvoista, naturasta, yksittäisistä lintulajeista, liikenteestä, rannan käytöstä, townhouse-asumisesta ja tulevaisuuden ranta-kaupungeista. Missään selvityksessä tai virallisessa keskustelussa ei puhuta sanaakaan alueen nykyisistä asukkaista. Olemmeko me omaisuutemme ja elämäntyömme likoon laittaneet näin paljon vähempiarvoisia kuin esim. hanhien pysähdys muuttoreitillä meren ruovikkoon.
Onko oikeat arvot nyt kaavoittajalla kohdillaan?
Östersundomin ranta ei ole vain nykyisten asukkaiden asia. Teillä on myös lapsia ja lapsen lapsia. He perivät tämän maan. Ranta-alue ei ole vain jonkin pienen alueen asukkaiden asia. Ei myöskaan minkään etnisen ryhmän asia. Kysymys on luonnosta ja koko Etelä-Suomesta. Kysymys on kaikista tulevaisuuden ihmisistä. Itsekäs lyhytnäköinen suunnittelu tulee kostautumaan tuleville sukupolville ja jo nykyisille.
Hetkinen,……. Tuomas Rajajärven mukaan Natura-tarkastelu on alkanut vasta nyt kun ehdotelma on jo esitetty? Ja vaihtoehtoja on kuulemma monia? Meille asukkaille ei esitetty kuin yksi ja ainoa tämän vuoden keväällä!!!!!
Suunnitelma siis tehty käytännössä Helsingin mieltymysten ja tahdon mukaan. Ja sieltä käsin. (meitä ei Helsinkiläisiä asuu 1/3 kaavaehdotelman alueella).
Asiat näyttävät sujuvan kuin suoraan Monopoly-pelistä: Palaa takaisin lähtöruutuun kulkematta………..
Hei! Natura-arviointityö ja yleiskaavan valmistelu etenevät rinnakkain. Arvioinnin synnystä löytyy lisätietoa artikkelista:
http://yhteinenostersundom.fi/2011/12/miten-syntyy-yleiskaavan-natura-arviointi/
Ilmoittakaa nyt hyvät päättäjä kannattaako täällä Östersundomissa laittaa vielä kukkasipuleita maahan. Siis onko kotimme vielä koskematon ensi kesänä. Vai voinko rauhassa istutttaa tammen, jota ihailen 30 vuoden päästä omalla pihallani.
Meille asukkaille ei ole kerrottu minkäänlaista aikataulua Östersundomin rakentamisesta. On raastavaa odottaa tietoa monta vuotta kotinsa kohtalosta. Asutaan kuin aikapommin päällä. Ajattelinkin hakea Helsingiltä korvausta kivusta ja särystä, sekä unettomista öistä, joista olen tämän kolmen vuoden aikana kärsinyt kyseisen projektin takia.
Östersundomin rakentamisen aikataulusta on vaikea sanoa mitään varmaa, koska siihen vaikuttavat niin monet eri seikat. Suunnittelu tulee kestämään vielä vuosia. Tällä hetkellä tehdään yleiskaavaa ja tavoitteena on, että yleiskaavaehdotus olisi valmis vuonna 2012. Yleiskaavan käsittely, hyväksyminen ja vahvistaminen vievät oman aikansa. Rakentaminen voi alkaa vasta sitten, kun alueella on asemakaava. Sen laatimiseen kaikkine käsittelyineen menee yleensä vähintään pari vuotta.
Se, milloin rakentaminen kotitalosi ympäristössä alkaa ja mitä siellä tapahtuu, riippuu monesta eri tekijästä, esimerkiksi siitä, missä päin alue sijaitsee, mitä yleiskaavassa ja asemakaavassa alueelle on merkitty ja missä järjestyksessä Östersundomin alue lähtee rakentumaan. Istuta vaan kukkasipulit, ehdit ihailla kukkia vielä monta vuotta!
Ette tosissanne väitä että rakennuskiellossa ollaan vielä pari vuotta? kenen etua se palvelee, että ei kannata myydä vaan kitkutella vuositolkulla ja odottaa päätöstä.
Sipoolla oli kaava, ei kelvannut kun teillä vauhtia riittää näihin hommiin, ja Wau sen huomaa!!
Voisitteko päivittää perustietoja myös tekstiosioon, ettei kaikkien tarvitse etsiä aikataulupäivityksiä keskusteluista. Esimerkiksi tieto siitä, että yleiskaavaehdotus esitetään vasta 2012 puolella, on melko oleellinen.
Kyllä kuulostaa jälleen salamyhkäiseltä. Helsingin kaupunki tuntuu pimittävän tietoa ja pelaavan aikaa, jotta meillä asukkailla jäisi mahdollisimman vähän marginaalia reagoida asioiden kulkuun.
Jälkeenpäin ilmoitetan vaan, että onhan asiat olleet julkisesti nähtävillä. Niin varmaan, mutta miten me pystymme tavan tallaajat vaikuttamaan kun vastapuolella on kokeneet maankäytön-, kaavoituksen- , sopimus ja kunnalisjuridiikan monivuostiset osaajat ja lobbaajat. Kun Jussi puhuu käynnistyy tehokone, joka osaa jyrätä kaavan alle jäävät asukkaat.
Mitä voimme tehdä?
Ikävä kyllä tällaista se Helsingin kaavoituskäytäntö on. Asioita suunnitellaan kamalalla kiireellä ja osalliset joutuvat käyttämään kaiken vapaa-aikansa kaavoituksen vahtimiseen, jos aikovat pysyä ajan tasalla. Sittenkin vaikka mielipiteitä otetaan vastaan muodon vuoksi, niitä ei oteta millään tavalla huomioon. Demokraattisen vaikutelman luomiseksi päättäjät kyllä pohtivat julkisuudessa, miten saataisiin asukkaita aktivoitua osallistumaan, mutta aktiivisuuteen taidetaan oikeasti haluta vain heitä, jotka ovat samaa mieltä kaupungin linjausten kanssa.
Ymmärrän hyvin, että yleiskaavan valmistelu on pitkä ja haasteellinen prosessi. Vuosi 2011 lähentelee kuitenkin jo loppuaan, luulisi puolen vuoden hiljaiselon aikana saatavan edes täsmennystä aikatauluihin. Nämäkin ovat jo venyneet aikaisemmin esitetystä. Asukkaiden ja yhteisöjen yleiskaavaluonnoksesta pyydettyjen mielipiteiden sekä kannanottojen esittämisestäkin on jo kulunut tämä puoli vuotta eikä vastineita ole näkynyt.
Jotakin tuloksia ja materiaalia pitäisi kyllä jo alkaa näkyä julkisuudessa. Östersundom -toimikunnasta ei kuulu mitään. Onko homma enään hallussa? Kuka tätä palettia oikein johtaa?
Kiitos palautteesta! Suunnittelun etenemisestä löytyy nyt kootusti tietoa ajankohtaista-osiosta:
http://yhteinenostersundom.fi/2011/12/tarkistettu-kaavaluonnos-kuntien-kasittelyyn-alkuvuodesta/
Natura-arviointi – Väliraportti 2, kaava-vaihtoehtojen vertailu. 7.2.2012. (pdf) -kohtaa ei saa avattua jostain syystä.
Muuten ns. Varjokaava on tehokkainta ja energiataloudellisinta sekä luontoystävällisintä rakentamista kuvaava ja siten paras vaihtoehto. Kerrostalorakentaminen on energiaa säästävä ratkaisu, myös kulku julkisiin liikennevälineisiin on helppoa ja suotavaa. Rakentaminen on osoitettu radan varteen kuten nykysuositukset osoittavat, näinhän tehdään muuallakin. Naturakohteet on varattu niitä turvaavin suoja-aluein ja retkeilylle ja luonnossa virkistymiselle jää tilaa. Tämä tukee nykytiedoin ihmisten arjessa jaksamista ja työtehoa, siis rahanarvoinen ratkaisu. Voisi kuvitella monen haluavan rentoutua kulkien perheineen hiljaisilla rantametsillä meluisen kaupunkipäivän jälkeen. Merenpinnan kohoaminen on huomioitu, ei uhkaa rakennuksia eikä aiottua rantarataa. Kiinteistöiltä ei tule mm. ilmastonmuutoksessa ympärivuotisesti lisääntyvissä rankkasateissa hulevesinä öljyä, suolaa, koiranjätöksiä, aurauslumia, piharoskia eikä muuta saastetta suoraan suojeltuja rantoja pilaamaan kuten kaikissa muissa, siis rantarakentamisvaihtoehdoissa. Uimarantakin syytä pitää näin puhtaana eikä saasteisena. Rantapoluille laitettaneen myös roskiksia.
Mulla Natura arviointi aukesi. Hitaasti (vanha kone) mutta aukesi.
Itäsalmesta tulisi rakentaa kaupunkimaisen tiivis, eikä iänikuista Suomi-lähiötä jollaisia on samalla kaavalla rekennettu ympäri Suomen.
C-vaihtoehto eli varjokaava on ylivoimaisesti paras esillä olevista vaihtoehdoista. Muissa vaihtoehdoissa ei ole huomioitu luontoa alkuunkaan riittävästi. Ekologiset yhteydet on säilytettävä riittävinä ja Sipoonkorven kansallispuiston laajentamiseen merelle ja aina Mustavuoreen asti on oltava tulevaisuudessakin mahdollista.
Rakentaminen on syytä keskittää kahden pääväylän väliselle alueelle paikkoihin, joissa ei ole merkittäviä luontoarvoja. Metsäalueita ei pidä pirstoa rakentamisella, vaan rakentaminen tulee keskittää lähinnä peltoalueille tai muille ihmisen jo ennestään vahvasti muokkaamille alueille. Rakentamisen tulee olla riittävän korkeaa, jotta arvokasta luontopinta-alaa ei haaskata rakentamiseen. Kerrostalot voivat ihan hyvin olla jopa 10-20-kerroksisia metroasemien lähistöllä. Tärkeintä on, että luontoalueet säilyvät, eikä niiden paikalle pidä suunnitella edes hoidettuja puistoja, vaan jättää ne ihan alkuperäiseksi luonnoksi.
Kiitos vaan, mutta kahden päävaäylä alueella asuvista aluella on paljonkin luontoarvoa! Asutus pitää jakaa alueelle tasaisesti eikä kuormittaa liikaa joitain alueita. Peltoaukeamat tuovat avaruutta ja niitä on ihana katsella, mutta synkät ikimetsät ei ketään houkuttele, eikä palvele. Asutuksesta saisi paljon monimuotoisemman , jos käytettäisiin hyväksi maan muotoja, eikä tehtäisi kauheita peltoasutusalueita, joita on tässä maassa ihan riittämiin. Lisäksi useimmat pellot on merepinnasta vain 2-3m eli maata pitäisi korottaa aika paljon.Se jos mikä tuhoaa maiseman.
Itäsalmen suuralueen rakentamisessa tulisi huomioida Sipoonkorven kansallispuisto ja hyötykäyttö kestävällä kehityksellä. Myös Itäsalmen lintuvedet olisi suojeltava ja kylämiljöö.
Mitään omikotitalojen lisärakentamista rannoille ei pidä hyväksyä, ne on jätettävä yleiseen virkistyskäyttöön. Tämä koskee mm. Husön eli Talosaaren rantaa, joka on erittäin arvokas luontokohde ja sijaitsee Natura-alueiden vieressä.
Luontojärjestöjen vaihtoehto C näyttää toteuttavan sen, että Husön ranta jätetään rauhaan omakotitalorakentamiselta. Se on muutoinkin paras kaavaehdotus.
Rannoille ei ilmastonmuutoksen aikoina kannata enää muutenkaan rakentaa.
Sauli Kepsu keroo kirjassaan Helsingin olleen hämäläisten nautintaaluetta ennen ruotsalaista invaasiota:
http://kirjasto.kirjaseuranta.fi/K/Kepsu_Saulo/Uuteen_maahan_Helsingin_ja_Vantaan_vanha_asutus_ja_nimist%C3%B6/
Joitakin vanhoja jäänteistä hämäläisestä asutuksesta on nähtävissä vieläkin kuten Huopalahti, Mäkkylä ja Tali. Idempänä taas Itä- ja Länsisalmi, vaikka alkuperäiset nimitykset ovatkin hävinneet. Olisi siis hienoa, että tästä ajasta jäisi nämä salmi -nimitykset voimaan myös suomeksi.
Vaihtoehto 2 kummallisuuksin. Miksi Uusi porvoontie on katkaistu kaavassa ja liikenne ohjataan Immersbyn tien kautta? Yleensä suorin tie on lyhin tie jossa liikenne viihtyy. Nyt pyritään mutkineen ohjaamaan läpiajoliikennettäkin asutusalueitten sisään, jossa on myöskin toivon mukaan lapsia ja vanhuksia. Onko malli otettu Karhulasta ja Hämeenlinnasta, jossa valtatie kulkee kaupungin läpi?
Kiitos kysymyksestä! Vaihtoehdossa B ajatus on, että Uusi Porvoontie muutetaan maantiestä kaduksi ja että se toimii koko Östersundomin alueen pääkatuna. Valtatie ei kulje siis tässä kaupungin läpi vaan kyseessä on pääkatu, jonka kuuluukin kulkea kaupunkirakenteessa. Linjauksen muuttamiselle Majvikin kohdalla on useita syitä. Ensinnäkin Majvikin metroasema sijaitsee vaihtoehto B:ssä nykyisen Immersbyntien varrella. On melko luontevaa, että metroasema ja sen läheisyyteen syntyvät palvelut sijaitsevat pääkadun varrella. Kuten toteat, liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää, että suuret liikennemäärät ohjataan pois asuinalueita. Kun pääkatu ohjataan erilleen Uuden Porvoontien linjasta Majvikin kohdalla, saadaan rauhoitettua ranta-aluetta asumiseen ja julkiseen käyttöön. Tämä ei tarkoita sitä, että ranta olisi suljettu liikenteeltä, mutta sitä ei haluta myöskään pyhittää autoliikenteelle.
En oikein ymmärtänyt vastausta, jossa” pääkatu ohjataan erilleen Uuden Porvoontien linjasta” kun Uusi Porvoontie
katkaistaan, elikkä koko tie loppuu, niin eihän se ole mikään
tie, vaan kuja. Tuleeko nykyisen Immersbyn tien nimeksi
Uusi Porvoon katu, tältä osin?
Vaihtoehto B ja kiitokset Helsingin kaupungille siitä että tontilleni tulee “lähipalvelukeskittymä” ja tie Landbohon.
Terveiset täältä Puroniityntieltä missä metso tepastelee takapihalla.
Kuten täällä on keskusteluissa on jo mainittu, että viherpiipertäjät lähtekööt kauemmaksi landelle. Niinhän tässä taitaa käydä, vaikka olisi se kiva asua stadissa luonnon keskellä.
T. Päkä
Jos kerran Itäsalmi nimi kuullostaa väärältä niin miten oisi sitten Itäsalmela -nimitys? Länsisalmen ja Itäsalmen aluetta voitaisiin yhdessä kutsua nimellä Salmela – Sundom. On muuten hyvin kuvaava nimi.
Veli Karimies aprikoi: Muuten ihan hyve4, mutta miste4 se4 revit tuon ette4 Belgradissa ja Sofiassa rieuhi e4e4rioikeisto, tuossa lehtijutussakaan kun ei niin sanota? : Running battles lasted hours, as hooligans and nationalist right-wingers hurled Molotov cocktails and bricks at police. Cars were set on fire, shops were looted and a mobile breast cancer detection unit was destroyed. : Bulgarian skinheads attack marchers in first ever Sofia Gay Pride Parade Anti-gay iskut kun ovat suurimmaksi osaksi juurikin islamistien aikaansaannoksia. Jaa? No eive4t kylle4 ole. Eive4tke4 tasan tarkkaan ainakaan sellaisissa valtioissa kuin Serbia ja Bulgaria.Best,J. J.
Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteissuunnitelmien mukaan Östersundomiin ja sen lähiympäristöön asutetaan tulevaisuudessa yli 70 000 asukasta. Karkeasti arvioiden tämä merkitsee sitä, että Porin kaupungin asukkaat siirretään Östersundomiin.
Mitäs ihmettä sillä tyhjällä ja autiolla Porin kaupungilla sitten tehdään ?
Onko jossain kassakaapissa olemassa poliittisten päättäjien sopimus siitä, että muu Suomi tyhjennetään Uudenmaan läänin alueelle ?
Tämä palstan tarkoitus on antaa tyhjätaskuille vaikutelma, että Östersundom -projektiin voisi jotenkin vaikuttaa. Sehän on nimittäin pelkkää utopiaa.
Östersundom -projektissahan on kyse bisneksestä, isosta sellaisesta.
Jos Porilaiset pysyisivät Porissa niin se ei ole bisnes. Mutta jos Porilaiset hylkäävät asuntonsa, katunsa, koulunsa ja muuttavat Östersundomiin, jonne kaikki pitäisi uudisrakentaa, niin se on bisnes. Iso.
Helsinki ilmoitti aikoinaan ostavansa Östersundomista maata raakamaana, ilman kaavaillun rakennusoikeuden tuomaa hintalisää.
Juupajuu.
Näyttää Helsinki päättäneen juuri ostaa upporikkaalta Borgströmin suvulta suunnilleen kaksi hehtaaria, niittyä ja vesijättömaata, suunnilleen kahden miljoonan Euron hintaan.
Onpas raakamaa kallistunut rajusti viime aikoina.
Ja millä tämmöistä hölmöyttä perustellaan ?
No se raha aiotaan saada korkojen kanssa Östersundomin uusilta asukkailta.
Helsingin kaupungin avustuksella upporikas suku upottaa kouransa uudisasukkaan taskuun ja rohmaisee kunnon potin periaatteella – omaisuus sinne, minne omaisuus kuuluu.
Uskon vahvasti, että Östersundom on tarkoitettu jo nimensäkin puolesta pelkästään rikkaita tai ainakin ruotsinkielisiä varten. Suomen kieltä tai suomenkielisiä ei alueella kaivata…tuskimpa kukaan edes tuolle hurrisaarakkellee haluaa muuttaa
Kyllä minä ainakin viihdyn hyvin. Aikoinaan joku ihmetteli miten sain ostettua talon suomalaisella sukunimellä.
Hyvä paikka on ollut asua ja olla, uskon myös että aluetta voidaan kehittää myönteistä tulevaisuutta kohden. On aika saada palveluja ja kaupunkiympäristöä, ollaan kuitenkin vaan 8 km Itiksestä tai 18 km Hakaniemestä.
Toivotaan, että valituksilla ei asioita siirretä vuosien päähän.
Jokainen mies voisi nauttia holiimuosta? Voisiko jokainen nainenkin nainenkin nauttia siite4, ette4 panisi niite4kin miehie4, jotka eive4t sytyte4. Vai olisiko sittenkin niin, ette4 seksiste4n nauttii parhaiten silloin kun kumppani sytytte4e4? Eive4t miehet ole jahtaamatta mummojakaan sen vuoksi, ette4 pelke4isive4t leimaantuvansa mummoihin sekaantujiin. Tavalliselle heterolle se on se ja sama onko mummo vai mies, kun kumpikaan ei here4te4 haluja.Mutta itse kirjoituksessa oli vain pari epe4kohtaa. Selve4sti parempi kuin toinen seksuaalive4hemmistf6kirjoituksesi. Tuomion kovuuden tulee riippua vahingon suuruudesta, kuten myf6s yritetyn vahingon suuruudesta. Miste4 muuten tiede4t niiden huligaanien olleen homofobisia eike4 vaikka homovastaisia?Loppu huvitti hieman. Kuinka vaikea on huomata omasta tuttavapiiriste4 vene4je4nkielisie4? Miten voi olla tuttava, jos ei koskaan juttele. Tiesitkf6 ette4 vene4je4nkielisyyden kuulee puheesta? Vene4je4nkielesse4 kun on ke4ytf6sse4 toiset sanat ja toisenlaiset e4e4nteet.
Helsingin kaupunki on enimmäkseen vuokrannut omistamaansa tonttimaata.
Jos maasta maksetaan tollaisia vertahyytäviä hintoja, tulevat maanvuokrahinnat olemaan
varsin kovia. Näinköhän siinä käy sitten sillälailla, että tasapuolisuuden nimissä
kaupunki justeeraa kaikkia tontinvuokria roimasti ylöspäin; taitaa tulla helsinkiläisille
kallis lasku Östersundom -seikkailusta !
Nykyistä Landbota ympäröi metsä, joka tarjoaa monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia: pyöräily ja lenkkipolkuja, sieni- ja marjametsiä. Moni Sipoon Landbohon muuttanut on täällä juuri luonnon läheisyyden vuoksi ja siksi Helsinkiin pakkoliittämistä on edelleen vaikea hyväksyä. Nyt suunnitelmissa on rakentaa Landbon viereen lisää omakotitontteja. Tullaanko suunnitelmissa huomioimaan mitenkään nykyisiä alueen asukkaiden käyttämiä maastoreittejä? Ollaanko näistä reiteistä tietoisia kaupunkisuunnittelussa ja aiotaanko niitä hyödyntää suunnittelussa? Niistä olisi iloa myös tuleville asukkaille.
Hei ja kiitos ulkoilureittikysymyksestä! Tällä hetkellä Östersundomin alueelle ollaan laatimassa yleiskaavaa, jonka mittakaavassa eivät ulkoilureitit näy. Reitit sekä esimerkiksi katujen ja rakennusten sovittaminen maastoon uusilla rakentamisalueilla huomioidaan asemakaavoitusvaiheessa. Silloin maastoreittien paikallistuntemus on erityisen tarpeellista!
Pride on etupe4e4sse4 homojen ja leojbsen kausirituaali, mille4 haetaan kunniaa miesten ja naisten sise4isille erotiikkaliittoumille. Pridelle4 on vain ve4he4n tekemiste4 minke4e4n monipuolisen seksin harrastamisen kanssa. Omasta mieleste4ni homoilla ja lesboilla on yhteiskunnassamme jo kohtuullisen hyve4 perushyve4ksynte4, joten te4llaisten marssien motiiveja te4ytyy miettie4 muustakin ne4kf6kulmasta, kuin siite4, ette4 kaikkien pite4isi ne allekirjoittaa. Ja: en ole homovihaaja, vaan homoillutkin henkilf6. Kolikon toinen puoli on kuitenkin se, ette4 miesten ja naisten ve4lisisse4 suhteissa olisi kosolti parannettavaa. Miehet ja naiset eive4t viihdy keskene4e4n planeetallamme niin hyvin kuin pite4isi, joten on vahingoksi, jos vastakkaiseen sukupuoleen ongelmallisen suhteen omaavat ke4e4ntyve4t epe4huomiossa homoiksi ja lesboiksi, eive4tke4 kohtaa ongelmiaan. Tuskin voidaan edes saavuttaa sellaista yhteiskuntaa, jossa homot ja lesbot aggressiivisesti voivat marssia toistuvasti kaupungin halki ja saada pelkkie4 taputuksia osakseen. Te4llaiset marssit here4tte4ve4t aina kysymyksie4, eike4 se kysymys ole aina, miksi mine4 en uskalla homoilla? . Ihmisille4 on oikeus kyseenalaistaa aggressiiviset homokavalkaadit ja miettie4 miste4 te4llainen buumi: leojbsen ja homojen me4e4re4n lise4e4ntyminen on le4htf6isin. Puhutaan, ette4 se on tulevaisuutta, mutta ei hyve4n seksin kehitys kulje absoluuttisesti homoilua kohden sen enempe4e4 kuin ihmiset ala syf6me4e4n pihveje4 ilman lisukkeita. Vaikka joskus homoilisimmekin, meide4n on huolehdittava miehen ja naisen ve4lisen yhteistyf6n ja toimeentulon kehittymiseste4 ja se4ilymiseste4. Kaasuisku oli kriminaali teko, kuten muissakin maissa tehdyt iskut, mutta on hyve4 silti muistaa, ette4 mieste4 ja naista molempia tarvitaan te4sse4 maailmassa.
Alue on tunnettu Itäsalmena suomenkielisten keskuudessa jo pitkään, että siihen oli ehtinyt tottumaan. Lisäksi Itäsalmi kertoo suomalaiselle enemmän kuin ääriruotsalainen Östersundom. Mielestäni jonkun tai mielummin jonkun tahon pitäisi valittaa Helsingin päätöksestä nimittää Itäsalmea vain Östersundomiksi. Tuo päätöshän sotii kaikkea kaksikielisyyden periaatteita vastaan!
Ruotsinkieliset ovat valitelleet loputtomasti kaikesta mahdollisesta kieliasiasta, myös nimistä. Millä oikeudella poistetaan suomenkielisiä nimiä?Miksi nämä päätökset koskevat suomenkielisiä nimiä. Keskuteluiden mukaan Espoostakin on ruotsitettu ja syrjäytetty virallisesti Puotinen ja Kumpyöli. Miksi vastavuoroisesti ruotsinkielisiä nimiä ei poisteta? Helsingin nimistölauta kunta saisi saada potkut. Toivottavasti Itäsalmi palaa Helsingin kartalle mahdollisimman pian!
Itäsalmi on ihan passeli nimi paikkakunnalle. Olkoot sitten ruotsiksi sitten mikä tahansa…