Yleiskaavaluonnoksessa huomattava osa rakennettavista alueista on varattu kaupunkipientaloille. Rakennustyyppi on yleinen Keski-Euroopassa, mutta varsin harvinainen Suomessa, missä on totuttu asumaan joko kerrostaloissa tai väljillä omakotitaloalueilla.
Pientaloasumisen ideaa Östersundomissa
Pientalokaupungin edut syntyvät asukastiheydestä. Väljillä omakotitaloalueilla palvelut ja joukkoliikenne ovat pienten asukasmäärien vuoksi useimmiten heikkoja. Pientalokaupunki tuo mukanaan paikallista elämää, lähipalveluja, työpaikkoja ja toimivan joukkoliikenteen. Näin halutaan luoda houkuttelevaa kaupunkimaista asuinympäristöä.
Laajat, yhtenäiset rakentamisalueet ovat toimivan ja ekologisen pientalokaupungin edellytys. Kaduista ja kortteleista muodostuu verkosto, johon palveluiden on helppo sijoittua. Kaupunkiluonnolle on tilaa myös rakenteen sisällä puistoissa ja puutarhoissa.
Kaupunkipientalon tulee vastata ihmisten asumiseen ja elämäntapaan liittyviin toiveisiin tulevaisuudessa. “Oma tupa, oma lupa” -ajatus voi toteutua myös pienellä pihalla keskellä kaupunkia. Voiko sinusta?
Missä ja miten sinä haluaisit asua Östersundomissa? Millaista voisi olla kaupunkipientaloasuminen Östersundomissa? Millaisia palveluita Östersundomiin tarvitaan?
Ottakaa mallia kartanonkoskesta, siellä viihdytään. Värimaailma on lämmin ja ratkaisut toimivia.
Niinpä, asutettavilta ei ole juuri kysytty mieltymyksiä elementtilähiöitä rakennettaessa. Ruotsista saakka piti tulla arkkitehdit suunnittelemaan Kartanonkoskea, joka vastasi suuren enemmistön esteettistä silmää.
Suomen arkkitehdit SAFAssa haukkuivat alueen muumimaailmaksi ja ties miksi. Taloja suunnittelevien arkkitehtien ja taloissa asuvien ihmisten esteettiset mieltymykset ovat huutavalla tavalla eronneet jo vuosikymmeniä, toivottavasti nyt otetaan askel parempaan!
Tällaista lisää! Eivät paljoa poikkea nykyaikaisestä pientaloalueesta, jossa tontin koko on alle 400 m² ja etäisyys naapurin on korkeintaan kahdeksan metriä. Ei siinä ole yhtään sen enempää “yksityisyyttä”.
Kaupunkipientaloja voidaan toteuttaa monenlaisilla tavoilla, tarvitaan vain rohkeutta kokeilla. Tonttitehokkuudeksi suunnilleen et=0.5.
Alueelle tarvitaan monimupolisia lähipalveluita, kuten kaupungissa kuuluukin.
Kerrostalorakentaminen kannattaisi keskittää metroasemien lähelle, eikä ripotella pienkerrostaloja Uuden Porvoontien varteen, jossa jatkossakin tulee olemaan vilkas (vilkkaampi) liikenne.
Yleiskaavaehdotuksen tehokkuusluvut ovat kohtuuttomia nykyisille pientaloasujille, jotka haluavat jatkaa alueella asumista. Kerrostalotiheyksiä on läiskitty rakennetuille pientalotonteille, eikä tulevia kiinteistöveroja makseta eläkkeistä tai pienistä palkoista. Lieneekö tämä ja kuntaliitosta koskeva katkeruus ollut syynä perussuomalaisten yllättävän hyvään menestykseen (13,4%) Östersundomissa?
Kiitos kyllä
pientalokaupunki 
Suomalaiset jo niin paljon matkustelleet ja ihmisiä nähneet, että varmasti JO kypsyneet nauttimaan elämästään pientalokaupungissa kaikkine siihen kuuluvine etuineen.
Tämä kaikki, uusi katuliikennefilosofia ja paluu kaupunkimaiseen rakentamiseen kuulostaa jopa epäilyttävän hyvältä…
Jo vuosikymmeniä ihmiset ovat voivotelleet ilmeisen voimattomina lähinnä rakennusliike- ja grynderivetoista lähiöitymistä. Saadaanko nyt ensimmäistä kertaa sitten sotien VIHDOINKIN oikeata kaupunkia?? Kuulostaa mahtavalta.
Ei enää yksityisautolun ja elementtitehtaiden sanelupolitiikalle! Kaupunki on muutakin kuin asumiskone.
Nyt vain tarkkana että nämä linjaukset pitävät, eikä rakennusliikeet yms tahot pääse korruptoimaan tätäkin unelmaa…
Voisi rakentaa lisää kerrostaloja, esim metroasemien yhteyteen. Tai sitten , jotta saisi merinäköalaa ja maisemia. Ei ole mitään noita pientaloja vastaan , päinvastoin. On todella kauniit maisemat jos niitä jotenkin pystyisi edes näkemään tuolla päin. Joku maamerkkimäinen asuinrakennelma olisi aika hienoa
Kiva olisi jos taas rakentamisen laatu onnistuisi paremmin kuin esim Pohjois-Haagassa. Sääli , että alue niin paljolla potentiaalilla pilataan. Ei Vuosaari ,Viikki tai Kartanonkoski tai Vattuniemi iske ollenkaan. Koko homma näyttää ihan jokapaikassa liian halvalta. Tietynlaista arvokkuutta pitäisi löytää. Jos jotenkin onnistuttaisiin vastoin kuin noissa esimerkeissä niin Östersundom voisi olla todella kaunis ja mukava . Aaltopeltiä pitäisi ainakin välttää…
Yleiskaavassa ja erityisesti tarkemassa suunnittelussa on vältettävä ‘läpikulku kielletty’ ilmiötä. Ulkoilu ja kevyen liikenteen väylät sopisi olla yhtenäisiä kokonaisuuksia. Liikkuminen paikasta toiseen ja ulkoilu on sitten vähän eri asia.
Hyvä yhteys Sipoonkorpeen sinne sitten
nojoo voihan sitä aina uneksia
Suunnittelen jo muuttamista! Upean näköistä ja toimiva konsepti.
niin minäkin, nimittäin pois täältä….
Taas vain huomaa että vanhassa vara parempi. Eliel Saarinen suunnitteli melko samoilla periaatteilla jo 100 vuotta sitten Munkkiniemi-Haagaansa. Alla linkki suunnitelmiin Wikipediassa: (artikkeli on parempi på svenska, mutta finskiksikin löytyy!)
http://sv.wikipedia.org/wiki/Munksn%C3%A4s-Haga-planen
Itseäni pohdituttaa isojen väylien liikennemelu ja -päästöt.
Satama, Kehä III ja Porvoonväylä sekä kaupan päälle vielä jätevoimalan liikenne mahdollisine ongelmanjätepoltto-
aikomuksineen ei luo kovin viihtyisää vaikutelmaa.
Suunnitelkaa ihmeessä korkeita kerrostaloja suppealle alueella metroradan varteen ja jättäkää luontoa ympärille! Ei mitään laajaa pientalomattoa. Östersundom ei ole oikea paikka sellaiselle, ainakaan jos asukastavoitteet ovat niin suuria kuin on aiottu.
jos idylli säilyy suunnitelmissa (townhouse), niin meidän perheestä taitaa tulla taas helsinkiläisiä.