Tarkistettu yleiskaavaluonnos sisältää viisi eri vaihtoehtoa, joita on arvioitu eri näkökulmista. Tutustu vaihtoehtoihin ja osallistu keskusteluun.
Alustava kaavaluonnos (vaihtoehto A) oli nähtävillä keväällä 2011. Suunnittelua jatkettiin luonnoksesta saadun palautteen pohjalta ja sen rinnalle laadittiin kolme uutta vaihtoehtoa (B, D ja E). Arvioitavaksi otettiin myös luontojärjestöjen laatima varjokaava (vaihtoehto C).
Video: Yleiskaavan tarkistetun luonnoksen esittely
Kaikilla vaihtoehdoilla on paljon vaikutuksia alueen luontoon, maisemaan ja asukkaisiin. Vaikutusten arviointi jatkuu koko suunnitteluprosessin ajan ja uutta tietoa hyödynnetään suunnitelmien kehittämisessä.
Vaihtoehtojen arvioinnin ja vertailun tulokset on koottu kaksiosaiseen raporttiin. Ensimmäisessä osassa käsitellään aineisto, joka edelsi keväällä 2011 nähtävillä ollutta kaavaluonnosta. Toisessa osassa käsitellään nähtävillä ollut luonnos ja sitä seuranneet vaihtoehdot. Lisäksi muun muassa liikenteestä ja Natura-arvioinnista on omat erilliset väliraporttinsa.
Vaihtoehto A, ”Nähtävillä ollut”
- Kaikilta osin sama kuin nähtävillä ollut alustava kaavaluonnos.
- Kuusi metroasemaa, joista kaksi Vantaalla, kolme Helsingissä ja yksi Sipoossa.
- Vantaan alueella Sipoonkorvesta merenrantaan ekokäytävät Mustavuoren sekä Krapuojan ja Östersundomin kartanon purouomien kautta.
- Yhteydet Itään raideliikenteellä: Heli-taajamajunarata ja metron jatko Majvikistä
- Lue lisää luonnoksesta >>
Vaihtoehto B, ”Kehitetty”
- Palautteen pohjalta kehitetty vaihtoehto A. Kehitetty pisimmälle yksityiskohdissaan vastaamaan kolmen kunnan tavoitteita, kannanottoja ja vaikutusten arvioinnin tuloksia.
- Viisi metroasemaa, joista yksi Vantaalla, kolme Helsingissä ja yksi Sipoossa.
Vantaan alueelta poistettu metroasema. Rakentamisaluetta on vähennetty ja viheralueita lisätty. Sipoonkorvesta merenrantaan johtavia ekokäytäviä on tarkistettu ja osittain laajennettu. Viherkäytäville on merkitty vihersillat ja -alikulut. - Mukana varaus raitiotielinjastolle. Jokeri 1 -linjaa jatkettu raiteilla Itäkeskuksesta ja Jokeri 3 -linjaa kehä III:n suuntaisesti.
- Yhteydet itään jatkamalla metroa Majvikistä. Heli-rata ei ole mukana.
- Työpaikka-alueita on yhteensä noin kolmanneksen enemmän kuin vaihtoehdossa A. Lisäyksiä on tehty erityisesti Porvoonväylän varteen.
- Aurinkoenergian tuotantoon tarvittavia kunnallisteknisten toimintojen alueita lisätty moottoritien varteen.
- Asumiseen tarkoitettua rakentamisaluetta noin sata hehtaaria vähemmän kuin vaihtoehdossa A. Sipoon tietyillä alueilla rakentamismahdollisuuksia lisätty.
- Vihervyöhykkeitä muotoiltu ja ekokäytäviä laajennettu. Moottoritien varressa sijaitsevaa viheraluetta on korvattu yhdyskuntatekniikan alueilla.
- Vaihtoehdoissa B, D ja E on mukana yhteiskäyttötunneli, joka mahdollistaa rakentamisen aloittamisen mistä päin aluetta tahansa, kun kunnallistekniikka voidaan liittää valmiiseen runkoon.
Vaihtoehto C, ”Luonnon ehdoilla”
- Helsingin, Vantaan ja Sipoon luontojärjestöjen sekä Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin teettämä vaihtoehtoinen maankäytön suunnitelma, joka pyrkii minimoimaan rakentamisen aiheuttamat haitat luontoympäristölle.
- Luontojärjestöt toivoivat kannanotossaan, että varjokaava otettaisiin yhdeksi arvioitavaksi vaihtoehdoksi.
- Esittämistapa on vertailun helpottamiseksi yhdenmukaistettu muiden vaihtoehtojen kanssa. Muutoin kaavaa ei ole muokattu.
- Neljä metroasemaa: Vantaalla ja Sipoossa yksi ja Helsingissä kaksi. Metrolla on suorempi linjaus kuin muissa vaihtoehdoissa (ks. metron esiselvitys, malli 2.1)
- Ekologia ja luonto määrittävät rakentamisalueet. Lähtökohtana mahdollisimman suuri rakentamattoman maan osuus. Viheralueita kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. Vastaavasti saman verran vähemmän asumista kuin muissa vaihtoehdoissa.
- Pienin mitoitus eli asukas- ja työpaikkamäärä.
- Kerrostalojen osuus suurin, koska asumien sijoitettu tiiviisti pienille alueille.
- Yhteydet itään raideliikenteellä: Heli-taajamajunarata ja mahdollisuus jatkaa metroa Majvikistä
Vaihtoehto D, ”Raitiovaunukaupunki”
- Liikenneratkaisun perustana pikaraitiotie. Monissa mielipiteissä raitioliikenneratkaisua pidettiin metroon perustuvaa ratkaisua parempana.
- Metroa on jatkettu yhdellä asemanvälillä Kehä III:n ja Uuden Porvoontien risteyksen tuntumaan. Lisäksi mukana on raitioliikennelinjasto eli Jokeri 1- ja 3 -linjojen jatkeet. Jokeri 1 -linjaa on jatkettu ja haaroitettu edelleen Knutersintietä pitkin pohjoiseen Ultunaan.
- Rakentamistapa vastaa perinteistä puutarhakaupunkia, eikä ole yhtä tiivis kuin A:ssa ja B:ssä.
- Rakentamisalueet lännessä yhtenäisemmät. Sipoonkorvesta merelle johtaa huomattavan laaja ekokäytävä.
- Yhteydet itään: raideliikennettä ei ole, toisin kuin kaikissa muissa vaihtoehdoissa. Sibbesborg ja Porvoo ovat joukkoliikenteen osalta bussiyhteyksien varassa.
Vaihtoehto E, ”Rantarata”
- Östersundomin Sakarinmäessä Helsingin itäinen taajamajunien asema.
- Kaksi metroasemaa ja raitiotiejärjestelmä.
- Tehokkaat, kerrostalovaltaiset rakentamisalueet painottuvat koilliseen ja itään aseman läheisyyteen, rannassa rakentamisalueita on vähemmän verrattuna vaihtoehtoihin A, B ja D.
- Vantaan alueella Sipoonkorvesta ei ole ekokäytävää merelle. Sen sijaan peltoalueella on vaihtoehtoa D vastaava ekologinen käytävä. A:ssa ja B:ssä tämä ekologinen käytävä ei ole yhtä laaja.
- Seudullisuus ja itsenäinen kaupunkiyksikkö painottuvat. Rautatien pääteasema tekee Östersundomista tavanomaista itsenäisemmän kaupunkiyksikön.
- Östersundomista itään vie junarata.
- Suurimmat työpaikka-aluevaraukset.
- Liikennejärjestelmäselvityksen mukaan rataa kannattaisi jatkaa Sakarinmäen asemalta Helsingin keskustaan, jolloin se vastaisi Heli-radan suunnitelmaa. Heli-rataa ei kuitenkaan ole tarkoitus merkitä maakuntakaavaan. Tämän vuoksi sitä ei ole mukana kehitetyissä vaihtoehdoissa B, D ja E. Vaihtoehdoissa A ja C Heli-rata on mukana.
Vertailussa painotettiin seudullisuutta
Vaihtoehtojen vertailussa käytettiin seitsemää kriteeriä, jotka kuvastavat kaavalle asetettuja tavoitteita. Kriteereissä painotettiin seudullisuutta. Hyvä vaihtoehto:
- huomioi yhdyskuntarakenteellaan idän kehityskäytävän
- parantaa seudun asuntotarjontaa
- tuottaa kaupunkia, joka on ominaisuuksiltaan ”kaupunkimainen”
- esittää luontevan kehitysmallin seudun liikennejärjestelmälle
- kehittää seudun elinkeinoelämän mahdollisuuksia
- varautuu tulevaisuuteen
- huomioi paikalliset ominaispiirteet
Kaikilla vaihtoehdoilla on sekä toivottuja että ei-toivottuja vaikutuksia. Osaa jälkimmäisistä pystytään lieventämään tai poistamaan suunnitteluratkaisuin.
Vertailussa todettiin, että vaihtoehdot A, B, D ja E eheyttävät Helsingin seudun yhdyskuntarakennetta, monipuolistavat pääkaupunkiseudun asuntotarjontaa ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia. Vaihtoehto C:ssä on rakentamisalueita asumiseen ja työpaikkoihin osoitettu vähiten.
Tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta parhaita olivat pisimmälle kehitetty vaihtoehto B ja rantarataan perustuva vaihtoehto E. Jälkimmäisen toteuttamiseen arvioitiin kuitenkin liittyvän enemmän epävarmuustekijöitä. Östersundom-toimikunta esittää kaavaehdotuksen pohjaksi viiden metroaseman vaihtoehtoa.
Mitä mieltä olet vaihtoehdoista?
Ensikatsomalta B toisi rakentamista Natura-alueiden viereen, SL-varauksille, valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle, ekologisille yhteyksille sekä muuten arvokkaille luonto- ja virkistysalueille.
Jos asiaa halutaan maakuntakaavaan, suosittelen vaihtoehtoa C. Siinä rakentaminen on sovitettu luontoon niin, että lisäselvitysten tarve ja oikeudellinen epävarmuus minimoituu.
Vaihtoehto C on luonnon kannalta paras, koska siihen ei saa asukkaita. Siinä on mitoituksena noin 25 m2/hlö kerrostaloissa. Se ei tue kovin hyvin ihmisen luontaisia käyttäytymismalleja ja toiveita asumisen suhteen.
Vaihtoehto C voisi tosin houkutella maahanmuuttajia ja tulotasoltaan sellaista väkeä, joille ensisijainen valintkriteeri on alhainen hinta. Saataisiin sitten aikaan onneton slummi onnellisen naturaluonnon keskelle.
Eri vaihtoehtojen (A-E) vertailu vaikuttaa toteutetun melko tarkoitushakuisesti. Tuntuu siltä, että vaihtoehtoa C on tarkasteltu kriittisemmin, kuin muita vaihtoehtoja:
http://www.hel2.fi/ksv/ostersundom/yleiskaavaluonnos_vertailutaulukko_070212.pdf
jep ihan tarkoituksesta sitä C vaihtoehtoa on tarkasteltu kriittisemmin sillä se on aivan järkyttävän typerä idea laittaa metro pikkusille asuin alueille jonka asemia käyttäisi vain kymmenkunta henkilöä päivittäin.
Ilman metroa C vaihtoehdossa olisi jotain järkeä sillä asukasvirta saataisiin lähemmäs kaupungin keskustaa niin asukkaat eivät ruuhkauttaisi jo nykyisin ruuhkaisia teitä.
Tosiasiassa C:ssä on 25 k-m2/hlö + 10 k-m2/hlö yhteistiloja 2-3 kerroksisissa townhouseissa – ja myös pientaloissa!
Mutta muissa vaihtoehdoissa mitoitus oli peräti 50 k-m2/hlö! Siinä tuhlattaisiin tilaa, rakennusmateriaaleja ja energiaa. Sillä ei eheytettäisi yhdyskuntarakennetta (tilaa hukattaisiin rakentamiseen 22-25 km2 kun C-vaihtoehdossa vain 7 km2). Ja kun pienituloisilla tällaiseen B-vaihtoehdon Östersundomiin ei olisi pääsyä, sinne ajettaisiin mersuilla ja bemareilla. Sekin lisäsi kasvihuonekaasupäästöjä – joita pitäisi vähentää jo 20% 2020 mennessä.
Mä luulen että 50 kem/asukas sisältää myös rakennusten käytävätilat yms. eli siinä ei ole pelkästään asuinneliöt/hlö. Eli se ei tarkoita sitä että jokainen 4 henkinen perhe asuisi 200 neliön asunnossa. Käsittääkseni Helsingin kaavoissa laskennallinen luku on just 50. Saadaan kaksikertaa isompi asukasmäärä jos luku on 25/asukas. Voiko metro olla kannattava jos asukkaita onkin puolta vähemmän?
Varjokaavallakin saataisiin 45-50.000 asukasta ja 4 metroasemaa.
B näyttää ihan hyvältä, enemmänkin mahtuisi. Suomessa riittää korpea, jos haluaa asua oikeasti luonnossa voi muuttaa pois pk-seudulta.
Korpea ja korpea! Aivan väärä tällainen asenne, että monimuotoista luontoa olisi Suomessa runsaasti. Varsinkin Etelä-Suomessa lähes kaikki luonnontilainen luonto on otettu taloudelliseen hyötykäyttöön. Niillä paikoilla, missä aitoa luontoa vielä on, sitä pitää säästää. Östersundomissa on harvinaisen paljon sitä arvokasta ”korpea”.
Sitä paitsi, ei monenkaan ole käytännössä mahdollista muuttaa kauas työpaikastaan. Ja vaikka olisikin, tämä aiheuttaisi reilusti lisää liikennettä, mikä olisi onnetonta.
Luonnontilaisen luonnon on todettu alentavan tehokkaasti stressiä ja sen kansanterveydelliset vaikutukset ovat niin suuret, että onko Helsingillä varaa maksaa se iso lasku, joka aiheutuisi sosiaali- ja terveyskuluihin, jos se kaavoittaa luonnon matalaksi? Paljon järkevämpää on pitää ihmiset terveinä ja yksi hyvä keino tähän on säilyttää riittävästi luontoa. Huomatkaapa vielä luonnon vähättelijät, että luonnon positiiviset terveysvaikutukset tuntuvat teissäkin, vaikka ette sitä itse tiedostaisikaan.
”Sitä paitsi, ei monenkaan ole käytännössä mahdollista muuttaa kauas työpaikastaan. Ja vaikka olisikin, tämä aiheuttaisi reilusti lisää liikennettä, mikä olisi onnetonta.”
Eli, jos östersundomiin ei rakenneta ”suurta” kaupunginosaa ja säästetään nämä säälittävät metiköt, niin minne ihmeeseen nämä pk-seudulle muuttavat ihmiset oikein menevät????
Sittenhän heidän pitää muttaa kauas helsingistä nurmijärvelle tai kirkkonummelle ja sehän sitä liikennettä juuri aiheuttaakin! Muutenkin Östersundom on vain 15km päässä helsingin keskustasta eli suunilleen yhtä kaukana kuin Espoon kivenlahden kaupunginosa.
Ja jos haluat että pk-sudulle muuttavat muuttaisivat lähemmäs helsingin keskustaa niin pitäisi 60 ja 70 lukujen lähiöt purkaa ja rakentaa tiiviimpää tilalle.
Mikä ihmeen luonnonlaki on että kaikki Suomen asukkaat pakkautuvat pääkaupunkiseudulle+ kaikki maahanmuuttajat. No se Kirkkonummi vaihtoehto ei olisi hullumpi, siellä sähköjunalla suhahtaa aution maiseman läpi. Ainoastaan Masalan ja Kirkkonummen keskustan asemien kohdalla on asutusta muuten vaan peltoa. Sama juttu Lahden suuntaan, Mäntsälän pysäkki on jopa laitettu niin sivuun asutuksesta että suurin osa menee henkilöautoilla. Ja niin edelleen. Malmin lentokentälle mahtuisi paljon. Ehkä kannattaisi unohtaa se itä metro tässä vaiheessa onhan tutkimuksissa jo todettu että suurin osa liikenteestä Östersundomista hoituisi henkilöautoilla. No jos rakentaa vain vuokra-asuntoja saisi myös käyttöä metrolle.
Eikös näitä luonnoksen luonnoksia olisi pitänyt ENSIN esittää asukkaille? Taasen päätetään asioita ilman alueella jo asuvien asukkaiden kommenttia!
JOS NÄISTÄ LUONNOKSISTA JOTAIN NIIN SUUNNITELMA B. Tuntuu hullulta kommentoida asiaa näin mielipidesivuston kautta.
Kirjoitusvirhe edelliseen. VAIHTOEHDOISTA siis D paras, eli suunnittelijoiden kakkossuosikki . Ei B.
aikamoista, siis tälläistä sontaa sai aikaiseksi iso suunnittelijajoukko, lapsikin olisi pystynyt samaan. Taisi Helsinki iskeä kätensä niin sanotusti ”kakkaan” mutta kun oli pakko saada. Nyt sitten koko alue rakennuskiellossa vuosia kunnes päättäjät keksivät mitä tehdä..
Tyhmä saa olla mutta että näin tyhmä…
Vaihtoehto B vaikuttaa hyvältä.Ottaa huomioon jo olemassa olevat ,toimivat, asuinalueet ja suunnittelee uutta rakentamista tätä huomioonottaen.Säästäen silti arvokasta luontoa.
Kansallispuisto ilman rantoja herättää kysymyksiä? Miten on mahdollista, että perustetaan kansallispuisto ja sitten kuin viivoittimella rajataan ranta-alue pois? Aika tökeröä. Ja kaiken lisäksi alue on melko kapea kaistale. Mutta upea. Sitä Suomea esitellään maailmalla. Ja se halutaan rakentaa. Vaihtoehto C, jotta luonto on eheä kokonaisuus ja arvokas rannikkomaisema säästyy.
Olen samaa mieltä, kansallispuisto pitää ehdottomasti laajentaa meren rantaan ja Mustavuoreen asti ja ainoastaan C-vaihtoehto mahdollistaa tämän järkevästi. Muutenkin kansallispuistoon kuuluu häpeällisen vähän maata Helsingin alueella – sitä on vain nimeksi.
Nimenomaan lähes kaikissa vaihtoehdoissa ollaan valmiina
raiskaamaan luonnontilaisetkin rannat. Rantaraitti on idioottimaisin ajatus näissä kaavoissa. Rannoille pääsee nytkit, mutta ei korkokengissä! Alueella paljon vesilintuja ja kalojen kutemapaikkoja. Ei kaikkialle tarvita teitä!
Rakentakaa mitä rekennatte, mutta jättäkää rannat edes rauhaan!! Uskomatonta ahneutta!
”Vaihtoehto C on luonnon kannalta paras, koska siihen ei saa asukkaita. Siinä on mitoituksena noin 25 m2/hlö kerrostaloissa”
Juu… tuo 25m2/asukas on ensinnnäkin kerrosalaaa, ei asuinpinta-alaa. Semmoinen oli kai vallalla joskus 60-luvulla kun stadin kaksioissa asui 4-5 henkinen perhe, tietty rikkaammat asui väljemmin.
Jos tuo asumisväljyys (ahtaus) otetaan lähtökohdaksi niin Helsinkiin tai ylipäätään Suomeen ei tarvitse rakentaa yhtään ainoata uutta taloa. Väki mahtuu vallan hyvin nykyisiin asuntoihin. Voidaan jopa purkaa osia kaupungeista niin saadaan lisää tilaa ”luonnolle”. Kysyn vaan, millä viherdiktatuutiirilla ihmisiltä aiotaan kieltää normaali yleiseurooppalainen asumisväljyys? Kun lapset lähtee kodista pois niin pakkolunastetaanko vanhempien liian väljä asunto suurperheelle?
Normaali yleiseurooppalainen asumisväljyys…voidaanko Euroopan kaikkia asuntoja rinnastaa toisiinsa? Ilmastot ovat erilaiset. Totta kai jossain lämpimämmässä maassa voidaan asua väljemmissä asuinnoissa, mutta Suomessa on otettava huomioon myös, että isommissa asunnoissa myös lämmityskulut ovat isommat. Eli täällä jo pienempi asunto kuluttaa sen, mitä lämpimämmässä maassa isompi. Tämä myös maksaa – ovatkohan monetkaan kykeneviä/halukkaita maksamaan niistä lisäneliöistä aiheutuvia lisäkuluja? Juuri äskettäin tuli uutisissa, kuinka Englannissa joutuvat olemaan syömättä, jotta pystyvät maksamaan lämmityskulut, kun yllättävän kylmä talvi iski. Tietysti siellä on ongelmana myös asuntojen hataruus, mutta kuitenkin…
Varjokaavan mitoitus oli 25 k-m2/hlö PLUS jokaiselle 10 k-m2 yhteistä tilaa. Siihen kyllä mahtuu, ellei kerää tajuttomasti kamaa nurkkiinsa.
Jos taas halutaan kaavoittaa rikkaille omakotitalomattoa, pitää lopettaa puhuminen metrosta ja joukkoliikenteestä. He eivät niitä käytä.
”Varjokaavan mitoitus oli 25 k-m2/hlö PLUS jokaiselle 10 k-m2 yhteistä tilaa. Siihen kyllä mahtuu, ellei kerää tajuttomasti kamaa nurkkiinsa.”
Asuttakoon töölöläisrouvat huoneistoihinsa lisää väkeä, että toteutuu tuo 25km2/h .
– Mahtuu. Hyvä periaate ja tajuton kama nurkissa on huono asia. Kun tämä normi jollakin viherlailla muutetaan koskemaan jo rakennettujakin paikkoja niin Helsingissä kuin muuallakin niin yhtään ei tarvitse rakentaa lisää asuntoja Suomessa. Voidaan vaikkapa purkaa pois arvokkaille luontoalueille rakennettuja asumuksia.
Höh? Tässä kaavoitetaan nyt Östersundomia eikä Töölöä.
25 + 10 = 35. Ero siihen 50:een ei siis ole hirveän suuri.
Jos halutaan lisää väljyyttä niin sitä saa lisää myös rakentamalla 2-kerroksisten lisäksi osan niistä 3-kerroksisiksi haaskamatta tilaa.
Vihdoinkin on saatu suunnitelmia julkisuuteen ja kokonaisuudessaan onkin syntynyt erinomaista jälkeä, vaikka pientä viilausta onkin tarpeen tehdä joissakin paikoissa. Vaikeaa ja mahdotonta on kaikkia miellyttää. Valitettavasti ihminen on kokonaisuus, joka pyrkii muokkaamaan asiat itselleen edulliseksi, kuka mitäkin painottaa. On surullista lukea, kuinka voimallisesti luontojärjestöt ovat tulleet tänne sivustolle edistämään omaa suppeaa kantaansa. Tämä keskustelun sävy ei enään palvele seudun nykyisten ja tulevien asukkaiden etua. Puhutte yhteisestä hyvästä, mutta ideologiaanne sokaisee ilkimielinen omanedun tavoittelu.
Suosittelen kaikille vertailutaulukon lukemista, josta mielestäni hyvin selkeästi käy esille vaihtoehdon ”B” erinomaisuus. Suunnittelun perusteet ja lähtökohdat on luotu jo vuosia sitten, näitä on noudatettu ja tulosta on syntynyt. Kaavoituksen edetessä on kuultu kaikkia osapuolia tasapuolisesti ja rakentavia ehdotuksia on viety kiitettävästi eteenpäin. Varjokaava kuitenkin työntää ongelmia ja paineita muualla, eikä esitä parempaa seudullista ratkaisua. NIMBY, vaikka ette sitä takapihaa omistakaan.
Muulla kuin kattavalla metroratkaisulla ei pendelöintiä ja yksityisautoilua vähennetä, jokainen omaa aikaansa arvostava osaa laskea yhteen mikä on houkuttelevaa. Kepillä ei saa aikaan positiivista motivaatiota ja muutosta. Omaan arvoonsa jätän myös neuvoa antavat kommentit, kuinka paljon muiden mielestä minulla pitäisi olla asuinneliöitä käytettävissäni. On vastuutonta jarruttaa megatrendejä pelkästään luonnon nimissä. Nyt tehtävillä ratkaisulla rakennetaan yhteistä Östersundomia, yhdessä.
”On vastuutonta jarruttaa megatrendejä pelkästään luonnon nimissä.”
Mitäköhän sieniä lienet syönyt? Mikään ei ole niin vastuutonta kuin olla jarruttamatta mitä tahansa ”megatrendiä” luonnon tai minkä tahansa muun nimissä. Se että jotakin tehdään yleisesti tai on yleisessä suosiossa ei tarkoita että se olisi oikea tapa toimia. On vastuutonta edes kuvitella muuta.
Sitä samaa sulle
Mitenkähän tuon yleisen ja yksityisen edun painotus meneekään?
Minusta B palvelee kyllä enemmän yksityistä ja C enemmän yleistä etua.
Lisäksi C näyttäisi sopivan paremmin lain ja nykyisen maakuntakaavan (esim. HELI-linjaus) raameihin kuin B.
Kaikkein helpoimmalla olisi päästy mikäli koko varjokaava olisi jätetty pois listoilta. Kukkahattuhöpöttäjille ei maailmassa mikään riitä. Ihmisille tässä tehdään kaavaa luonnon ehdoilla eikä luonnolle ihmisten kustannuksella.
Kun keinot loppuu, niin lyödään vielä pykälällä päähän. Luontojärjestöjen (ja Vihreän puolueen) taktiikassa ei ole mitään uutta. Onneksi on olemassa yhteisesti demokratialla valitut kunnalliset elimet, jotka tämän linjan viime kädessä päättävät. Linjan, joka aidosti palvelee kuntalaisia ja sen asukkaita.
Jopas jotakin. Kun argumentit loppuvat, alkaa (f)leimaaminen
Kaavoista päättäminen ei ole tavallista poliittista päätöksentekoa. Laki asettaa sille mahdollisen rajat.
Helsingin haluama päävaihtoehto tarjoaisi monta säädöstä, johon muutoksenhakijat voisivat tarttua: riittävät selvitykset, yleiskaavan sisältövaatimukset, maakuntakaavan mukaisuus, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Natura-säädökset…
Valmistelijoiden pitäisi tarjota päättäjille vain vaihtoehtoja, jotka ovat oikeudellisesti varmoja.
Nyt menee Vestmanviikillä puurot ja vellit pahasti lainahousuille.
Kaavaluonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta laaditaan tarkistettu kaavaluonnos, joka käsitellään Helsingissä, Sipoossa ja Vantaalla vähintään kunnanhallitustasolla. Eikös tämä ole poliittista päätöksentekoa? Lisäksi mukana on Helsingin päättäjien lisäksi myös Vantaa ja Sipoo. Östersundom on kuitenkin ainutlaatuinen, siitä voidaan kenties olla samaa mieltä?
Kaikissa luonnoksissa on puutteita, joten keskeneräistä työtä ja sen tekijöitä ei pidä lyödä. Varjokaava on kuitenkin lähtökohdiltaan täysin muista poikkeava eikä se sovellu pääkaupunkiseudun haasteisiin, koska sillä ei edes yritetä esittää ratkaisua maassamuuton aiheuttamiin käytännön ongelmiin seuraaville vuosikymmenille. Tässä yksi merkittävä syy, miksi sitä ei ole valittu jatkojalostettavaksi. Ehkä en mene kauheasti pieleen, mikäli heitän ilmoille näkemykseni sen laatineitten yksioikoisuudesta ja järkähtämättömyydestä.
Tuskin tässä kenelläkään argumentit loppuvat, vokaalit kun ovat ilmaisia, aivan normaalia keskustelua. Siksi tämä foorumi on luotu.
Östersundomin alueen suunnittelu tuntuu pulmalliselta niin luontoarvojen kuin kaupunkirakenteenkin kannalta. Muutama huomio tulee mieleeni.
1. Jos alueelle rakennetaan, luontoa pitäisi säästää enemmän kuin enimmäkseen on suunniteltu. Ekologisten käytävien olisi hyvä olla laajempia. Olisi perusteltua, että yksi ekologisista käytävistä kulkisi merenrantaa pitkin.
2. Pikaraitiotie voisi olla näppärästi moniin eri suuntiin kulkeva ratkaisu. Se voisi siksi olla metroa täysipainoisempi vaihtoehto autoilulle.
3. Kaupunkirakenteen kannalta Östersundom tuntuisi jäävän etäälle ja hieman irralleen eri keskuksista. Pikaraitiotie voisi paikata välimatkojen tuomaa aukkoa. Ihmisten matkojen suuntautumista eri puolille voi olla vaikea ennustaa. Pikaraitiotieverkosto voisi tässäkin mielessä olla metroa toimivampi ratkaisu.
T: Olli
RKP suitsuttaa mediassa rikkaan kaksikielisen Suomen puolesta, mutta todellisuudessa RKP:n sydäntä lähinnä on vain suomea osaamattomat ruotsinkieliset ummikot, joita se suojelee suomen kiroukselta. Suomenruotsalaiset ovat saapuneet Suomen rannikolle 1300-1700 –luvun aikoihin ja siltä ajalta voidaan vielä havaita vanhoja alkujaan suomenkielisiä kielikerrostumina, jotka ajanmittaan ovat ruotsittuneet miltei tunnistamattomaan muotoon. Yhtenä esimerkkinä on pääkaupunkiseudulla Huopalahti eli ruotsiksi Hoplax, jonka nimi pohjautuu suomenkieliseen muotoon Haapalahti ja toinen Kauklahti, ruotsiksi Köklax, joka erään tulkinnan mukaan olisi ollut hämäläinen kauppapaikka Suomenlahden historiallisen Kaukalahden pohjukassa. Alkujaan Espoossa ja Helsingissä kaikilla kaupunginosilla oli suomen- ja ruotsinkielinen nimi, mutta ajanmittaan ruotsinkielisten vaatimuksesta suomenkielisiä nimiä on alettu ruotsintamaan tai peräti poistamaan. Helsingissä on viime aikoina herättänyt paljon närää Itäsalmi –nimen poistaminen. Helsingin ruotsalaismielinen nimistölautakunta (Johanna Lehtonen) on poistanut entisen Sipoon kaksikielisen paikkakunnan Itäsalmen ruotsiksi Östersundom pois käytöstä. Nyt kansalle yritetään markkinoida uutta Helsingin ruotsalaiskaupunginosaa rikkaille ja varsinkin ruotsinkielisille. Perusteluina Lehtonen kertoo, ettei suomenkielinen nimi ollut vakiintunut paikallisen väestön keskuudessa ja (pakko)ruotsinkielinen nimi sopii myös suomenkieliseen suuhuun. Katin kontit, Itäsalmi on ollut kartoilla jo 1980-luvulta alkaen ja varsinkin ulkopaikkakuntalaiset tunnistavat alueen nimenomaan Itäsalmena eikä minään Östersundomina. Lisäksi Lehtonen toteaa, että suomenkielinen nimitys on väärä, koska paikkakunnan nimi tarkoittaa salmen itäpuolta eikä itäistä salmea. Salmen länsipuolella on loogisesti Länsisalmi, jonka nimen Lehtonen unohtaa käyttäen vain ruotsinkielistä Westersundom –nimitystä. Epäilemättä tämä ruotsittumisprosessi kohtaa myös Länsisalmen, opetelkaamme käyttämään siis fiinimpää Westersundomia. Nämä ruotsinkielisten nimien pakkokäytöt kuvastavat RKP:n ja sen myötämielisiä tahoja, jotka pikkuhiljalleen poistavat olemassa ja käytössä olevia suomenkielisiä nimiä. Espoossa vuorostaan Puotisen ruotsintaminen Bodomiksi ja Kumpyölin Gumböleksi tapahtui jo vuosikymmen sitten, mutta silti osa suomenkielisistä (Espoon RKP:n harmiksi) jääräpäisesti käyttää näitä suomenkielisiä nimiä. Myös Suomenojan ruotsintaminen Finnooksi on ollut esillä, mutta toistaiseksi tämä nimi on säilynyt. Mutta eipä tämä nimien ruotsintaminen ole uusi suuntaus. Lappvesi on vesistö Ahvenanmaan maakunnassa Brändön (suomeksi Präntiön) kunnassa ja täällä oli pitkään säilynyt Koskenpää –nimien kylä. 1950 –luvulla kylä päätti poistaa tämän suomenkielisen häpeä tahran ja nimesi itsensä yksikieliseksi Koskö –nimiseksi kyläksi. Tämä oli vihoviimeinen Ahvenanmaan kylä, jolla oli suomenkielinen nimi.
Jotenkin minustakin tuntuu, että Östersundom on nimensäkin puolesta tarkoitettu vain ruotsinkielisille. Sanoohan se nimikin, ettei vanhoja suomenkielisiä itäsalmelaisia, jotka ovat omakotitalonsa rakentaneet omakotitalonsa hiellä ja verelläkin haluta mukaan. Itse nykyisenä itäsalmelaisena harkitsen muuttavani alueelta. Kiitos ja hyvästi!
Näköjään kaksikielisyys ei ole enää in, kun kyse on suomenkielestä.
On helppo kommentoida ja jeesustella mitä hyvänsä.. jos ne ei todella kosketa itseään. Kuinka moni täällä olisi valmis antamaan vaikka puolet omisuudestaan, että saadaan tällaisia asioita toteutettua??
Veikkaan ettei kovinkaan moni?
Toisena argumenttina voisi ihmetellä
Mihin ovat hävinneet Storörsbottnetin alueen luontoarvot ? Söderkulla 2015 osayleiskaavassa on alueelle osoitettu mm. runsaasti erikokoisia osa-alueita, joilla on luonnonsuojeluarvoja (musta pistekatkoviiva, sl). Nämä arvot on sivuutettu täysin em. maankäyttösuunnitelmassa ja nyt nähtäville tulleessa yleiskaavaluonnoksessa. Häviävätkö luontoarvot, jos kyseessä on tarpeeksi isot asiat ja vaatiat? Yleispiirteisessä Sipoon yleiskaavassa 2025 ei ole venesatamaa myöskään nyt esitetyllä alueella, vaan pelkästään Sipoonrannassa. Em. maankäyttösuunnitelman ja nähtäville tulleen yleiskaavaluonnoksen venesatamavaraus ei myöskään kunnioita lainkaan nyt käsiteltävän yleiskaavan alueelle laadittua luontoselvitystä (Luonnonarvometsät C6 ja C7). Raportissa todetaan mm. seuraavaa: Metsäalue on maisemallisesti merkittävä kohde Storörsbottnetilta katsottaessa ja kohde kuuluu oleellisena osana ekologista käytävää Majvikin metsäalueille Sipoonkorvesta ja Falkenbergsklobbenista.
Luulisi jotain logiikkaa päättäjillä olevan?
Nyt ainoa rantoja suojeleva luonnos on E, joka sitten ilmeisesti on tahallaan tehty muilta-osin vähemmän houkuttelevaksi?
Näin se rahavalta-toimii, miettikääpä sitä!
Miksi jonkun pitäisi olla valmis antamaan puolet omaisuudestaan, jotta tällaisia asioita saadaan toteutettua. Does not compute ! Ei niin sitten mitenkään? Olisiko pikku selvennys paikoillaan tuolle rupisammakolle?
Juu en ymmärrä minäkään. Itseltäni menisi kaikki ”yhteiseen hyvään”. Todella vaikea sulattaa koko suunnitelmaa.
Toivottavasti metroasemien nimet ovat kaksikieliset
Juu onhan se Östersundom todella vaikea lausua… ihan niinkuin Landbokin… Majvik ei ainakaan taivu suomalaiseen suuhun.. Herranisä sentään
AIVAN SAMA. Toivottavasti metroa ei rakenneta ollenkaan.
Östersundom on suomeksi Itäsalmi, Landbo voisi olla Mantula ja Majvik Maijanlahti
Hyvät Ihmiset!
Eikö ole hiukkasen energian haaskausta keskustella paikan nimestä, kun näyttää siltä ettei koko paikkaa ole kohta olemassa. Silloin ei nimellä ole väliä.
Täysin suomenkielisenä totean, että paikalliset ruotsinkieliset uudisasukkaat ovat enemmän isänmaallisia ( =paikkakuntarakkaita) kuin me valtaväestö.
Keskitytään asukkaina pitämään puoliamme hienon ja luonnonläheisen asuinympäristömme puolesta. Hyvä työkalu siihen on Östersundom seura. Suosittelen liittymistä.
Ruotsinkieliset uudisasukkaat? No heitä vartenhan koko alue on suunniteltu. Ruotsinkielinen ja suomalaisista puhdas alue paremman väen makuun! Suomalaiset vaan pakkoruotsin tunnille ja unohtamaan oman identiteettinsä. Tämä kielikysymys on rasismia!
Terveisiä vaan Itäsalmen seuralle!
Minä en ainakaan lakkaa käyttämästä tuota suomenkielistä nimeä. Ruotsinkieliset tai -mieliset voivat kyllä rauhassa jatkaa germaaninimien käyttämistä, minä pysyttäydyn sinivalkoisissa!