Östersundomin yhteisen yleiskaavan suunnittelualueeseen kuuluu Helsingin alueella Ultunan, Östersundomin, Karhusaaren, Talosaaren ja Salmenkallion kaupunginosat; Sipoon alueella Granön saari ja Majvikin alue (osia Östersundomin ja Immersbyn kylistä) sekä Vantaan alueella Länsisalmen kaupunginosa sekä osia Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosista.

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 45 km2. Nykyisin alueella on noin 6 000 asukasta, joista 4 000 asuu Vantaan Länsisalmen kaupunginosassa. Alueen halki kulkee itä-länsisuunnassa Porvoon moottoritie sekä Uusi Porvoontie -maantie. Pohjoisesta etelään kulkee pienempiä maanteitä.

Östersundom lukuina

  • Pinta-ala: 28 km²
  • Kovaa maata: 24 km²
  • Ruovikkoa: 1 km²
  • Vettä: 3 km²
  • Rantaviivaa: 25 km (Natura-alueella: 12 km, Huvila- tai omakotias. 9 km)
  • Etäisyys Rautatientorille: noin 18 km
  • Etäisyys Porvooseen: noin 30 km

Kaupunginosat

Östersundomin alueella on viisi luonteeltaan hyvin erilaista kaupunginosaa. Suunnittelun lähtökohtana ovat nämä paikalliset ominaispiirteet.

Östersundomin kaupunginosa sijoittuu Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien välille. Siellä sijaitsevat Östersundomin kartano, Sakari Topeliuksen kotina tunnettu Villa Björkudden ja Sakarinmäen koulu. Alueella asuu nykyisin noin 550 asukasta.

Östersundomin kaupunginosa on todennäköisesti keskeistä rakentamisaluetta. Mahdolliset metro- tai pikaraitiotieasemat tulevat sijaitsemaan tällä alueella. Rakentamisessa tullaan painottamaan pienimittakaavaista asuntorakentamista, mutta asemien lähettyvillä rakentaminen on tehokkaampaa. Nykyinen liikekeskittymä Östersundomin länsiosassa tulee täydentymään. Suuri osa Östersundomin rannoista on nykyisin suojelualuetta. Korsnäs sijaitsee keskeisellä paikalla ja sinne olisi tarkoituksenmukaista saada julkista rantaa kaikkien asukkaiden käyttöön. Östersundomin kaupunginosan rannat ovat muuten Natura 2000- tai luonnonsuojelualueita.

Salmenkallion kaupunginosaan kuuluvat ns. Västerkullan kiila, Kasabergetin kallioinen metsäselänne, Kantarnäsin niemi ja Porvarinlahti. Salmenkalliossa on nykyisin noin 50 asukasta. Salmenkallio sijainti Kehä III:n päässä, lähellä Vuosaaren satamaa sekä Östersundomin ja Itä-Helsingin välissä vaikuttaa tulevaisuuden maankäyttöön. Selkeäpiirteinen ja jylhä maasto antavat mahdollisuuden rakentaa alueesta mielenkiintoisen ja viehättävän kaupunginosan hyvien liikenneyhteyksien päähän meren lähelle.

Talosaaren kaupunginosaan kuuluvat Ribbingö, Husö ja Marbackenin alueet sekä Torpviken. Alueella asuu nykyisin alle sata asukasta. Tulevaisuudessa kaupunginosaa tulevat leimaamaan merellinen asuminen ja viheralueet, uimarannat ja yhteydet saaristoon sekä erityisesti ratsastustoiminta.

Karhusaaren kaupunginosaan kuuluu myös pieni Skutholmenin saari. Karhusaaren uusimmat rakennukset ovat suureksi osaksi yksilöllisesti suunnitelluista omakotitaloja. Karhusaaressa asuu nykyisin noin 400 asukasta.

Karhusaaren pohjois- ja länsiosa ovat rakennuskiellossa osayleiskaavan laatimista varten. Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu pääasiassa erillispientaloasumista ja lähivirkistysalueita. Karhusaareen suunnitteluperiaatteet hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa jatkosuunnittelun ohjeeksi 18.2.2010.

Karhusaaren asemakaavoja muutetaan sen jälkeen kun koko Östersundomin yleiskaava on valmistunut. Muutoksia voidaan tehdä jo ennen tätä maanomistajien hakemuksesta. Alueelle laaditaan kaavarunko, jossa Karhusaaren suunnitteluperiaatteita havainnollistetaan ja määritellään yleispiirteisesti saaren katuverkko sekä rakentamis- ja virkistysalueet. Kaavarunko ohjaa asemakaavan muutoksia ennen Östersundomin osayleiskaavan valmistumista.

Ultunan kaupunginosa sijaitsee Porvoonväylän pohjoispuolella. Siihen kuuluvat Landbon ja Puroniityn alueet. Ultunassa asuu tällä hetkellä noin 1100 asukasta, joista 900 Landbossa ja 200 Puroniityssä. Landbossa rakentaminen alkoi 1990-luvulla. Rakennukset ovat suureksi osaksi omakotitaloja. Landbossa on myös päiväkoti. Puroniityn alueesta suurin osa on rakentamatonta. Rakennukset ovat pientaloja.

Ultunan alueen asemakaavoitus tarvitsee taustakseen laajempia tarkasteluja mm. Sipoonkorven rajauksesta, eikä asemakaavoitusta käynnistetä ennen Östersundomin osayleiskaavaan liittyvää raidepäätöstä ja ensimmäistä osayleiskaavaluonnosta. Alueen asemakaavamuutoksia voidaan tarvittaessa tehdä tapauskohtaisesti rinnan osayleiskaavan kanssa.

Lisätietoa Östersundomista kuntien verkkosivuilla:

  • Sipoo
  • Vantaa
  • Uutta Helsinkiä
    (Sivustolla seurataan Helsingin kasvua kaavoituksesta valmiisiin asuinalueisiin. Painopiste on rakentamisvaiheessa.)