Östersundomin maamassojen hallintaa ennakoidaan

Minne tulevan rakentamisen aikana syntyvä ylimääräinen maa-aines sijoitetaan? Millaista uutta maa-ainesta tarvitaan ja miten paljon? Näitä kysymyksiä tarkastellaan massojenhallintaohjelmassa. Suunnittelulla on suuri vaikutus sekä ympäristöön että rakentamisen kustannuksiin.

Östersundomin yleiskaava-alueen massojenhallintaohjelma -selvityksessä on pyritty luomaan suunnittelun pohjaksi mahdollisimman hyvä tulevaa rakentamista kuvaava laskenta- ja arviointimalli. Östersundomin kaava-alueella rakentamisen yhteydessä tulee syntymään vähemmän kiviainesta kuin sitä rakentamiseen tarvitaan. Toisaalta heikkolaatuista ylijäämämaata syntyy runsaasti.

– Massojenhallintaohjelman tavoitteena on ekotehokas materiaalikierto ja alueellinen omavaraisuus. Suunnittelulla pyritään vähentämään turhia kuljetuksia ja säästämään arvokkaampia luonnonvaroja kuten harjukiviaineksia, kertoo diplomi-insinööri Pekka Leivo Östersundom-projektista.
                            
Ekotehokkaalla rakentamisella tavoitellaan ympäristökuormituksen vähentämisen lisäksi kustannussäästöjä. Selvitys arvioi, että ennakoivalla massahallinnalla voidaan saavuttaa noin miljardin euron säästö suunnittelemattomaan tilanteeseen verrattuna.

Välivarastointiin ja maan käsittelyyn haettava tapauskohtaiset luvat
Rakentamista ei aina voida ajoittaa optimaalisesti maamassojen kierrättämisen kannalta. Siksi alueella on varauduttava louheen ja muiden maa-ainesten välivarastointiin ja jalostamiseen. Tähän on arvioitu tarvittavan vuosittain yhteensä noin 30 hehtaarin alue.

Ylijäämämaiden sijaintipaikaksi ehdotetaan selvityksessä noin kilometrin päässä Landbon itäpuolella sijaitsevia maa-alueita Hältingträskin ja Porvoonväylän välissä. Tätä kuudentoista hehtaarin aluetta on harkittu merkittäväksi yleiskaavaehdotukseen. Väliaikaistoimintojen alueista ei tule yleiskaavaan merkintöjä.

– Massahallintaselvityksen ehdotukset eivät ole sellaisenaan toteutettavia suunnitelmia. Selvitys ja sen karttaesitykset auttavat arvioimaan, miten paljon toiminnot tarvitsevat tilaa ja millaiset puitteet suunnitelmissa luodaan massojen hallinnalle.

Alueiden käyttöönotto edellyttää kaavamerkintöjä pysyvien alueiden osalta sekä jatkossa osayleiskaava- ja asemakaavavaiheessa tehtävää suunnittelua. Alueille on myös haettava tarvittavat luvat, kuten maanottolupa, ympäristölupa sekä tarvittaessa YVA-menettely.

– Esimerkiksi kiviaineksen murskaustoiminta sekä ylijäämämaan varastointi edellyttävät ympäristölupaa, jonka yhteydessä arvioidaan toiminnan vaikutukset ympäristöön tapauskohtaisesti.

Selvityksessä esitetyt toimenpiteet ovat pääasiassa väliaikaisia, alueen rakentamiseen ajallisesti sidottuja. Maamassojen käsittely- ja välivarastointialueiden arvioidaan siirtyvän lopullisen käytön tieltä noin 5–10 vuoden kuluttua.

Selvityksessä suositellaan, että massojenhallinnasta vastaa suunnittelun edetessä sitä varten perustettava ohjausryhmä. Helsingin kaupungilla on lisäksi käynnissä kehittämisohjelma koskien kaivumaiden hyödyntämistä.

Östersundomin yleiskaava-alueen massojenhallintaohjelma -selvityksen on laatinut Sito Helsingin kaupungin toimeksiannosta.

Lisätiedot: diplomi-insinööri Pekka Leivo, Östersundom-projekti, p. (09) 310 37388

Östersundomin yleiskaava-alueen massojenhalintaohjelma -selvitys (pdf)

29 Responses

  1. Kuinkahan monta kertaa tälläkin sivulla mainitaan tuo Ö-alkava nimi? Tautologia vaivaa, kun tyhmälle kansalle yritetään iskostaa ruotsinkielistä pakkonimeä…Pekalle tiedoksi, että myös suomenkielinen nimikin on olemassa kaksikielisyyttä vahvistamaan

    3+
  2. Massoja hallitaan n. 70 ha suuruisella väliaikaisella massatalousalueella, mikä on sijoitettu Landbon asuinalueen itäpuolelle alkaen Knutersintieltä jatkuen Hältingträskin lammelle saakka. Alueelta louhitaan ja murskataan kalliota 20-30 vuoden aikana 7 milj.m3rtr eli noin 12 milj.tn. Samaiselle alueelle tehdään 9 milj.m3rtr ylijäämämaiden läjitysalue. Yleiskaavaluonnoksessa tämä oli esitetty niin fiksusti, ettei kukaan 173 muistuttajasta huomannut sitä.
    Suunnittelijoilta on jäänyt huomaamatta Boxin suunta, jossa on suuret määrät jo käynnissä olevia kalliolouhoksia ja lisää louhintalupia haetaan. Samaisille alueille sopivat myös koko itäisen pääkaupunkiseudun ylijäämämaat mukaan lukien Östersundomista tulevat. Ekotehokkaaksi mainitulla ohjelmalla sanotaan saavutettavan miljardin euron säästöt! Tällainen säästö ei ole edes teoriassa mahdollista. Boxin suunta on niin lähellä, että sieltä voidaan hoitaa sekä kiviaineshuolto ja sinne voidaan sijoittaa ylijäämämaat, mikäli halua ja tahtoa löytyy. Boxin suunta on tosiasiassa ekologinen ja inhimillinen ratkaisu.

    8+
    • Hei, tarkennuksena tiedoksi, että yleiskaavan tarkistetun luonnoksen kaavakartassa (9.2.2012, pdf) ei ole merkittynä massatalousaluetta. Massojenhallintaselvitys on valmistunut luonnoksen jälkeen lokakuussa 2012.

      1+
  3. Ehdotettu maamassojen sijoitus Landon itäpuolelle on aivan järjetön ajatus. Kyseinen alue on nyt hyvässä virkistys käytössä marjastajia tulee busiilla Helsingin keskusta saakka sienentämään ja marjastamaan. Kyseinen alue on todella helmi Helsinkiläisille aluetta käyttävät partiolaiset ja koiran ulkoiluttajat. Jos maan käyttö hyväksytään. Kyseinen kaava aiheuttaa seuraavaa.

    – Meluhaittoja
    – Kivipölyn kulkeutunmista asuin alueelle.
    – Ääni ja raskaan liikenteen haitat.

    9+
  4. Landbon viereen suunnitellaan maankäytön varastointia, kyseisellä alueella asustaa runsas linnusto mm ,kanahaukat jne jos tämä suunnitelam hyväksytään tulen valittamaan asiasta EU viranomaisille alla lakipykäkä johon mm. tulen viittaamaan.

    EU Neuvoston direktiivi 79/409/ETY

    10+
  5. Helsingissä ollaan oikeassa siinä, että oman kunnan jätteet sijoitetaan oman kunnan alueelle. Helsinki omistaa nuo maa-aineksen säilytykseen ja ottoon tarkoitetut maa-alueet ja saa tehdä niillä mitä tahtoo. Maa-ainesten haku useiden kymmenien kilometrien päässä ei ole ”ekotehokasta” ja myös helsinkiläisten veronmaksajien+grynderien rahan tuhlaus näin olisi hölmöilyä. Jos on tarve louhia kalliota rakentamisen tieltä, louhe on järkevä myös jalostaa jossain lähialueella, eikä kuskata vaikkapa Hyvinkäälle murskattavaksi.

    1+
    • AJOMATKAN LISÄYS ON KILPLAHDENTIEN LOUHIMOISTA 7-14 KM,JOTEN KUSTANNUS ON MITÖTÖN JA KIVIAINEKSESTA EI OLE PULAA.KÄY KATSOMASSA ENNENKUIN KIRJOITAT.

      6+
  6. Koulu siinä heti moottoritien toisella puolella, raskasta liikennettä koulun edestä yötä-päivää.. ei hyvältä kuulosta. Kivipöly, meluhaitat, joita varmasti tulee pidemmällekin.. Aivan järjetöntä. Voitte olla varmoja että tästä tulee valituskierre joka jatkuu ja jatkuu.. Puhutaan yhtä ja tehdään toista. Jo nyt niin paljon asioita täällä hoidettu pitkin.. honkia.. aivan käsittämätöntä..

    7+
  7. Suunnitellulla alueella on luonnonsuojelulailla suojeltuja eläimiä.
    Kysymys kuuluu jos minä menen esimerkiksi tuhoamaan esim.
    kanahaukan tai tuulihaukan (lintuja Suomessa vain 150 kpl) pesän. Saan siitä tuomion.Mutta jos Helsingin kaupungin rakennusvirasto kaataa pesän millainen on rangaistus.!
    Matti Visanti voisi vasta minulle tähän kysymykseen. EN USKO HÄNELLÄ ON KANTTIA VASTATA.

    4+
  8. Suunnitelmaan sisältyvä kiviaineksen murskaamo aiheuttaa ainakin melu-, pöly- ja tärinähaittaa lähiasukkaille. Miten haitat arvioidaan?

    3+
  9. Kiviaineksen murskaamon lisäksi kiinnostaa tämä nimisasia, SUOMENKIELISTÄ Itäsalmea vaaditaan takaisin kaupunginosan VIRALLISEKSI nimeksi!

    0
  10. Jos asut Landbossa,niin ajappa 14km moottoritietä itään ja nouse Kilpilahdentielle.Näet louhimoita ja murskaamoita.Ja lisää tulee.Asutus on kaukana.Selittelele käyntisi jälkeen miksi Landbon asuinalueen viereiset kalliot tulee louhia?

    5+
  11. Yhdessä kirjoituksessa pisti silmään ”Helsinki omistaa nuo… alueet ja saa tehdä niillä mitä tahtoo”. Eihän asia tietenkään näin ole. Eihän kukaan maanomistaja saa tehdä maillaan aivan mitä vain tahtoo. Lähiasukkaat ja luonto on otettava huomioon.

    Toisessa kirjoituksessa oli mainittu tuo Kilpilahti. Niin, ihmetyttää, miksi Kilpilahden louhimoa ei käytetä??? Ei kai ole järkevää suunnittelua, että viidentoistakilometrin välein olisi murskaamoja samalla suunnalla. Entäpä samalla suunnalla oleva Box? Eikös sielläkin ole samantyyppistä maa-ainestoimintaa? Yhteissuunnitteluahan metropolialueelle on kai tulossa???

    4+
  12. Hakunilan Sipoonkorven reunalla on ollut murskaamo vuosikausia, vieressä on Hakunila, Länsimäki, Sotunki ja ”Maapesä” ei se ole häirinnyt läheskään niin paljon kuin moottoritie, jonka melu teille siellä Landboossa on vaimennettu maankatopaikalla.

    2+
  13. Maankaatopaikka ei varmaankaan aiheuta ääntä, pölyä, tärinää ym., mutta kiviaineksen murskaamo ja louhinta aiheuttaa.

    1+
  14. Sain Sito Oy tiedotteen kotiin maamassojen hankinnasta.
    Sito Oy on Helsingin kaupungin tiedottaja kyseisessä asiassa.

    0
  15. Uudessa kaavaehdotuksessa on jo menty tekemään muutoksia. Kyseinen maakaatopaikka + mursaamo alue on suunniteltu jo uudestaan!! Jätemaalle kun ei saa kovin nopeasti rakentaa. Nyt herätys suunnitelmaa viedään eteenpäin kovaa vauhtia!! yhteiskanne on nostettava välittömästi !

    5+
  16. Visanti, miksi artikkelissanne mainitsette harhaanjohtavasti, että tarvittava maanrakentamisen maa- ja kiviaines huollon käyttöaika on noin 5-10 vuotta? Massojenhallintaohjelmaan 20.10.2012 on kirjattu, että pitkäaikaisten maamassojen käyttöaikaa tarvitaan 20-30 vuotta, noin 70 hehtaaria. Puhukaa asia niin kuin se oikeasti on. Teidänkin palkkanne maksetaan meidän helsinkiläisten verotuloista.

    2+
  17. Pekka Leivo, mitä vastaatte edelliseen kysymykseen harhaanjohtamisesta? Tehän olittekin artikkelissa oleva pääpuhuja. Oletteko Visannin alainen vai toimitteko itsenäisesti?

    2+
  18. Kyllä sitä ollaan itsekkäitä, muutkin ihmiset haluavat muuttaa omaan asuntoon, aina rakentaminen aiheuttaa häiriötä ja kiusaa vanhoille asukkaille siihen on vain sopeuduttava.

    2+
    • Milloin laki on sallinut kivilouhimon perustamisen luonnonsuojelualueelle (lailla suojeltuja lintuja alueella) sekä 50 metrin päähän päiväkodista ja asuinrakennuksista? Millä perusteilla?
      Huomaa, että alueen rakentaminen asuin- tai työpaikkaalueeksi on eri asia kuin ylijäämämaiden varastointi ja kivilouhimo jopa 30 vuoden ajaksi. Suhteellisuuden taju mukaan sopeutumisessa.

      4+
  19. Kilpilahdentien varrella on runsaasti kivenlouhimoita. Yhteensä noin 2,3 milj. k-m3 . Nämä varannot riittävät reilusti koko Östersundomin yleiskaava-alueen rakentamiseen. Ajomatkan lisäys verrattuna Landbohon on vain 7-14 km.
    Kiviainesvarantoja on yhteensä 4585 ha, joten kiviainesta löytyy. Puheet kiviainespulasta ovat puuta heinää.

    3+
  20. Suunnitelma uusiksi! Hyviä metsiä ulkoiluun pääkaupunkiseudulla on muutenkin vähän.
    Aivan upeaa maastoa, kaunis lampi, todella käytetty alue. Kilpilahteen maa-aines!
    Järjettömyyden huippu hakata puut ja täyttää paikka maalla. Mitä muka sen jälkeen rakennetaan, kun kaunis maasto on tuhottu?

    3+
  21. Paikalle voisi rakentaa ratsastuskeskuksen, jossa olisi myös retkeily ja hiihtoladut ja myös koiran omistajille oma alue. NÄIN SAATAISIIN ALUE ASUKKAIDEN VIRKISTYSKÄYUTTÖÖN.

    2+
  22. Östersundomin yleiskaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2011. Siinä ei ollut mitään mainintaa suunnitelluista louhinnoista ja ylijäämämaiden läjityksestä. KAIKKI aikaisemmat viisi erilaista luonnosta (A,B,C,D,E) alueen yleiskaavaksi pitivät sisällään vain ja ainoastaan asutusrakentamista tai luonnonsuojelualueita! Sitten pamahtaa – 30 vuotta käyttöön tuleva MAANKAATOPAIKKA (haitat lueteltu edellisissä viesteissä) jota ajetaan pikavauhtia läpi! HERÄTYS!

    3+
  23. Lapsikin tietää että rakentamisesta syntyy meteliä, jätemaata ja louhetta. Samoista haitoista kaikki uuden naapurin saaneista ovat joutuneet kärsimään. Joku ihme villitys Östersundomin uusilla asukkailla on just tontin täyttäminen yli äyräitten jätemaalla, sitten kaikki infra pintavesien hallintaa myöten järkätään naapureiden tonteille.

    Östersundomissakin asuu sen verran monta maansiirto-urakoitsijaa että heidän harmaa täyttöbisnes aiheuttaa paljon enemmän haittaa kuin jos se hoidettaisi kontroloidusti.

    4+
  24. Tulisko Herra Visannille esittää kysymys kuka tämän projektin takana oikeasti seisoo ja kenen vaalirahasotkuja seuraavaksi setvitään?

    Ei nämä herrat tätä ole itse keksinyt. Ko. ukot eivät nimittäin todellakaan ole niitä terävimpiä kyniä penaalissa. Kun katselee ketkä maata saa näillä nurkillä louhia ja kenen nimet sieltä puuttuu ei tarvitse R-kirjainta pidemmälle mennä.

    Tutkikaa asiaa hyvät ystävät, niin homma aukeaa kaikille mistä on kyse. Sitä onkin siten vaikempi selitellä.

    Viikonloppuja!

    0
  25. Maamassojen hallinssa olisi otettava vanha rintamasanonta huomioon, eli tuotullessa ja vie mennessä. Tietysti siinä voimalan (siis tulevassa Vantaan enerkian jätevoimalassa Ojankon Länsisalmen välissä soramontussa) olisi valmis leikkipaikka tai vastaavassa paikassa ison tien varressa.

    0
  26. Ekotehokkuuta Helsinkiläisittäin – ”eko” unohtui ja ainoastaan ”tehokkuus” jäi jäljelle.

    0

Kommentoi