Östersundomin uusi kaavaehdotus päätöksentekoon

Östersundomiin on valmisteltu uusi kaavaehdotus, joka sovittaa yhteen kaupungin kasvua ja luontoarvoja. Kaavan valmistelussa on ratkottu luonnonsuojelukysymyksiä ja kehitetty kaavataloutta.

Östersundomin uusi yleiskaavaehdotus ilmakuvaan sovitettuna. Havainnekuva: Helsingin kaupunki

Kaavaehdotus on muuttunut paljon keväällä 2015 nähtävillä olleeseen ehdotukseen verrattuna. Tarkastelussa olleista useista metrolinjaus- ja maankäyttöratkaisuista on päädytty ns. suoran metrolinjauksen vaihtoehtoon.

Salmenkallio ja siihen liittyvät Talosaaren ja Ribbingön alueet on merkitty selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan myöhemmin erillisellä osayleiskaavalla. Salmenkallion metroasema on poistettu.

Rakentamista on tehostettu varsinkin metroasemien ja pääkatujen varsilla. Asukasmääräarvio on 80 000–100 000 asukasta. Rakentamisen painopiste ajoittunee 2030–2040-luvuille.

– Kerrostalovaltaisen rakentamisen osuus on kasvanut erityisesti metroasemien ympärillä. Kaupunkimaista pientaloasumista on edelleen noin puolet rakentamisen määrästä, kuvaa Östersundomin suunnitteluyksikön päällikkö Ilkka Laine.

Helsingin ja Vantaan rajalla Länsisalmen alueella on muutettu suunnitelmaa siten, että Mustavuoren ja Sipoonkorven välinen viheryhteys ja Westerkullan kartanoa ympäröivä kulttuurimaisema muodostavat laajan yhtenäisen kokonaisuuden.

Natura-arvioinnin perusteella uusi ehdotus ei aiheuta merkittävää haittaa Natura-alueen suojelun perusteena oleville luontotyypeille ja lintulajeille.

Kaavataloudellisten laskelmien mukaan kaavaehdotus on kehittynyt hyvään suuntaan. Taloudellisia vaikutuksia on arvioitu lisäksi asukkaiden, yritysten, kuntatalouden sekä Helsingin seudun näkökulmasta.

– Östersundomin suunnittelussa on löydetty kaavaratkaisu, joka vastaa seudun kasvun tarpeeseen, eikä ole ristiriidassa suojelutavoitteiden kanssa. Myös kaavan kaupunkitaloudelliset edellytykset ovat parantuneet, sanoo kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho Helsingin kaupungilta.

Maa-ainesten käsittelyalueen kolmesta sijaintivaihtoehdosta kaavaehdotukseen on valittu Hältingbergetin alue, joka sijaitsee Landbon liittymän tuntumassa. Valinta perustuu ympäristövaikutusten arviointiin ja teknistaloudelliseen vertailuun.

Östersundom-toimikunta käsittelee uutta yleiskaavaehdotusta 26.6. kokouksessaan. Päätösesityksen mukaan toimikunta pyytää kaavaehdotuksesta Helsingin, Vantaan ja Sipoon lausunnot, ja asiaa käsitellään kuntien luottamuselimissä elo–syyskuussa. Toimikunta pyytää kaavaehdotuksesta myös Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon.

Mikäli kunnat puoltavat kaavaehdotusta, toimikunta asettaa sen nähtäville loppuvuodesta 2017. Lausuntojen perusteella kaavaan voidaan tehdä vielä muutoksia ennen nähtäville asettamista. Nähtävilläolon yhteydessä järjestetään esittelytilaisuuksia, ja kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen.

Kuntien yhteinen toimielin, Östersundom-toimikunta, vastaa kaavan laatimisesta ja tekee hyväksymispäätöksen. Päätöksen edellytyksenä on, että valtuustot ovat puoltaneet kaavan hyväksymistä. Tavoitteena on, että kaava voidaan hyväksyä vuoden 2018 aikana.

Kaavaehdotuksen aineistoihin ja Östersundom-toimikunnan päätösasiakirjoihin voi tutustua verkossa osoitteessa yhteinenostersundom.fi.

Östersundomin yleiskaavan aineistot

Östersundom-toimikunnan päätösasiakirjat

Östersundom-toimikunnan 26.6. kokouksen esityslista (pdf)

15 Responses

  1. Yleiskaavaehdotuksessa Östersundomiin 80000-100000 uutta asukasta, metron kuormituslaskelmissa 27000…

    4+

  2. Kyllä vaan, ei mitään hätää! Lisätään vaan busseja ja tuodaan työpaikat Östersundomiin

    0

  3. Viime keväänä Landbon alueella kävi valkoselkätikka ruokailemassa kaksi kuukautta lintujen ruokintapaikalla. Kyseinen laji on todella harvinainen. Vain 15 pesää on löydetty Suomesta.

    3+

    • Luulen jotta liito-orava söi sen munat ja lintu vaihtoi parempiin mai
      semiin, jos ei enään näy.

      0

  4. Knutersin tiellä Landbossa lentelee myös, etelä-suomessa rauhoitettu, korppipariskunta. Pesivät kaiketi jossain Knuterisn tien ja porvoon moottorietien risteämän lähettyvillä, sillä raakuntaa kuuluu metsässä.

    2+

    • Korppeja on alkanut olemaan paljon enemmänkin, niitä näkee kesällä jos ei nyt päivittäin niin viikoittain lentämässä myös puroniityssä.

      1+

  5. Korppi on tunnetusti viisas lintu joten hänkin puolustaa reviiriään.
    Samoin ruisrääkkä joka pesi tai ainakin kauan halusi pesiä
    Susirajalla olevassa ojassa. Useita viikkoja se ainakin ’lauloi’
    Kun sitä mieltä Eino Leino runossaan oli!

    0

  6. Helsingin kaupungin kasvu perustuu osittain maiden pakkolunastiksiin.Tästä on hyviä esimerkkejä historiasta.On valitettavaa että kun katsoo kavaa ja siitä tehtyjä valintoja on alueen matelijat ja niiden suojelu pimitetty.Kun ottaa huomioon miten maapallon lämpiäminen kasvaa ja CO2 päästöt lisääntyy ei kaavassa rakentamisessa ole tätä huomioitu. On vastuutonta tehdä tälläisiä kaavoja.Kiinassa on rakennetaan viherkaupunkeja ,meillä valta on rakennus ja maankäytön yrityksillä.

    0

  7. Mikko Aho ja Ilkka Laine ovat täysin edesvastuuttomia ja moraalittomia. Nöyristellessään vihreitä he polkevat räikeästi ihmis- ja elinkeino-oikeuksia. Leventäessään ns viherkäytäviä he sisällyttävät tähän jo olemassa olevan kasvihuonerakennuksen -noin 2400 m2, Sotungintie 449- tehden sen arvottomaksi mahdollistamalla pakkolunastuksen heti kaavan saatua lainvoiman. Mainituille virkamiehille perustuslain omaisuudensuoja on täysin samantekevää. Tämäkin kasvihuone on tänä vuonna tuottanut n 25.000 verotuloja – sekin täysin samantekevää . Kunhan saadaan vihreät tyytyväiseksi eli se heidän ammattipätevyydestään.

    1+

    • Uhkakuvat pakkolunastuksista ovat aiheettomia.

      Yleiskaavassa rakentamis- ja viheralueen rajan sijainti on likimääräinen. Yleiskaavan pohjalta laaditaan jatkossa asemakaava, jossa kortteleiden, katujen ja virkistysalueiden rajat pannaan paikoilleen. Vasta asemakaavoitusvaiheessa nähdään, onko tarvetta kiinteistöjärjestelyihin ja minkälaisiin.

      Helsingin kaupunki on kiinnostunut maa-alueista, jotka ovat tärkeitä yleiskaavan toteuttamisen kannalta. Näitä alueita kaupunki pyrkii hankkimaan ensisijaisesti sopimalla maanomistajan kanssa kaupoista.

      Kyseinen kiinteistö Sotungintiellä on yleiskaavaehdotuksessa merkitty pääosin kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Se ei suinkaan muutu arvottomaksi yleiskaavan tullessa voimaan.

      0

  8. Ilkka Laine selitysteatterin tähtiesiintyjä.

    Vaikka Ilkka Laine yrittää lakaista konfliktia pöydän alle on täysin kiistatonta että tulevaisuudessa tiukan paikan tullen kaupungille on pedattu lainmukainen pakkolunastusoikeus kasvihuoneen ollessa osa viheraluetta uudessa kaavassa. Näin ollen Laine nyt varmistaa työnantajalleen n 400.000 arvoisen rakennuksen (tuottoarvolla laskettu) anastuksen. Kaupungin minulle vuosi sitten tekemässä kiinteistön ostotarjouksessa noin hehtaarin rakennusmassa arvioitiin nollan arvoiseksi- sekä maapohja raakamaaksi. Näin toimii vihreiden kaup.johtaja Anni Sinnemäki. Täten hän sekä Mikko Aho ja Ilkka Laine tekevät todella likaista työtä siirtäessään yksitysomaisuutta kaupungin haltuun . Viherlainsäädännön siirtymä ylivaltaan tuhoaa suomalaisen yhteiskunnan perinteisiä peruspilareita- työnteko -yritteliäisyys -yksityisomaisuus. Ilkka Laineella ei ole mitään syytä siirtää kasvihuone viheralueelle. Hän tekee sen ”varmuuden vuoksi”. Laineen siloittelu rakennusoikeudella on täysin merkityksetön rakentamisinfran siirtyessä monen vuoden päähän- 20-30 kertainen kiinteistöveron nousu pitää tästä huolen. Vanhat Neuvostokommunistit olisivat olleet ylpeitä em. henkilöiden anastuspolitiikasta.
    Julkisesta vastauksesta kuitenkin kiitokseni

    3+

  9. On ylipäätään ihan kestämätöntä, että Helsinki ”hankki” koko alueen. On perkele vuosikymmen kohta takana ja positiiviset tulokset ovat öbaut bussiyhteys sekä parit valopylväät. Negatiivista on taas järjettömät rakennuskiellot, jotka ovat aiheuttaneet monille kohtuuttomia ongelmia sekä tämä jatkuva epätietoisuus siitä mitä sekä milloin alueelle jotain aiotaan tehdä.

    Aivan naurattavaa puuhastelua mukaanlukien Sinnemäen tuoreimmat kommentit siitä, että millaisena hän Östersundomin näkee. Olisitte puuhastelleet teidän tyhjien maiden kanssa ja antaneet Sipoon rauhassa pitää aluetta sellaisena kuin se on tai sitten rivakammin edistäneet asiaa, jos maata tarvitte. Nyt on sitten joku visio 2030-2040 ja siihen asti vähän rakennuskieltoa siellä sekä täällä.

    Alueen asukkaiden osalta koko ”yhteinen Östersundom” on vegetatiivisessa tilassa.

    Ähäkutti ja metroa odotellessa.

    2+

  10. Tiistaina Sakarimäenkoululla koululla ollut tiedoitustilaisuus oli torso.
    Näin huonoa esitystä en ole ennen nähnyt.

    0

    • Todella tyhjänpäiväinen tilaisuus! Piti lopuksi keskustella yhteisesti, mutta ihan turhaan odotettiin, lappusia vain kerättiin, ehkä se oli ”keskustelua”…

      0

Kommentoi