Vastauksia Östersundomin yhteiseen yleiskaavan liittyviin kysymyksiin kaavaehdotusvaiheessa. Ehdota kysymystä: kymp.viestinta@hel.fi

Yleiskaava ja kaavamerkinnät

Rakentaminen ja kiinteistöt

Natura-alueet

Aikataulu ja asemakaavoitus

Millä tarkkuudella yleiskaavaa tulee lukea? Mitä kaavamerkinnät tarkoittavat kiinteistön omistajille?

Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa esitetään alueiden pääkäyttötarkoitus ja liikenneverkon periaatteet. Yleiskaavan rajaukset ovat siten suuntaa-antavia. Yleiskaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät tarkemmaksi asemakaavoituksessa. Asemakaavan rajaukset voivat poiketa selvästikin yleiskaavasta esim. maasto-olosuhteiden, tarkempien katulinjausten tai virkistysalueiden tarpeen vuoksi.

Yleiskaavan yleispiirteisyys tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että tielinjaukset ja kevyen liikenteen reitit ovat enemmänkin yhteystarpeita eli suuntaa-antavia ja ohjeellisia linjauksia. Katujen tarkka sijainti ja leveys suunnitellaan vasta asemakaavoituksessa ja muun yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. Yleiskaavassa esimerkiksi pientalovaltaiseksi osoitettu alue sisältää myös mm. alueen sisäiset puistot, virkistys- ja katualueet. Yleiskaavan rakentamisaluemerkintä ei siis tarkoita sitä, että kaikki sen alla olevat maat olisivat tulevaa tonttimaata.

Yleiskaavan yleispiirteistä luonnetta ja tulkintatapaa kuvaa yleiskaavan mittakaava: Östersundomin yhteinen yleiskaava laaditaan mittakaavassa 1:20 000 eli 1 cm kaavakartalla vastaa 200 metriä luonnossa.

Voiko omakotitalo säilyä kerrostalovaltaisella alueella?

Merkinnät ”kerrostalovaltainen” tai ”pientalovaltainen” kuvaavat alueen pääasiallista rakentamistapaa. Kullakin alueella voi olla myös muita talotyyppejä, esimerkiksi kerrostalovaltaiseksi merkityllä alueella voi olla myös pientaloja. Tavoitteena on, että nykyiset rakennukset voivat säilyä. Kuhunkin paikkaan sopivia ratkaisuja suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Tuoko yleiskaava rakennusoikeutta?

Yleiskaava ei tuo rakennusoikeutta. Keskuksille ja asuntovaltaisille alueille on yleiskaavassa määritelty suuntaa antava korttelitehokkuus, joka ohjaa alueen asemakaavoitusta. Rakennusoikeudet määritellään vasta asemakaavassa. Yleiskaavan perusteella ei voi suoraan myöntää rakennuslupaa.

Mitä tarkoittaa selvitysalue?

Salmenkallio ja siihen liittyvät Talosaaren ja Ribbingön alueet on merkitty selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan myöhemmin erillisellä osayleiskaavalla. Salmenkallion alueen ratkaisu on pitkittänyt yleiskaavan valmistelua vuosilla. Selvitysalueen tarkoitus on siirtää vaikea suunnitteluratkaisu tarkemman tason suunnitteluun ja päätös alueen maankäytöstä tulevaisuuteen, jotta Östersundomin yleiskaava saadaan muilta osin eteenpäin.

Sel­vitysalue säilyy käytännössä luonnontilaise­na ja mahdollistaa luontoarvojen säilymi­sen ympäröivän maankäytön kehittymises­tä huolimatta. Alueelle tulee laatia luonnon­hoidon ja virkistyskäytön ohjaussuunnitel­ma, jolla huolehditaan siitä, ettei virkistys­käyttö vaaranna alueen luonto- ja Natura-arvoja.

Selvitysalueella rakentaminen on kiellet­ty. Lisäksi alueelle on mää­rätty maankäyttö- ja rakennuslain 128 § mu­kainen toimenpiderajoitus. Alue on suurim­milta osin Helsingin kaupungin omistukses­sa. Tässä vaiheessa ei ole suunnitelmia siitä, millä aikataululla selvitysalueelle laaditaan osayleiskaava.

Mitä tarkoittaa alue, jonka ominaispiirteet säilytetään?

Rakennetut alueet, joiden on tarkoitus säilyä suurin piirtein nykyisellään, on yleiskaavassa merkitty alueiksi, joiden ominaispiirteet säilytetään. Merkinnällä on osoitettu varsin erityyppisiä alueita: osassa on kysymys kulttuurihistoriallisesti arvokkaista alueista, joilla on suojeluarvoja, ja osassa on kysymys nykyisistä väljästi rakennetuista pientaloalueista, jonne ei esim. sijainnin perusteella ohjata merkittävää uutta rakentamista.

Merkintää koskee kaavamääräys: ”Olemassa olevia rakennuksia voidaan korjata, laajentaa ja korvata. Ominaispiirteiden mukainen vähäinen täydennysrakentaminen sallitaan.”

Aikataulun osalta on syytä varautua siihen, että kyseiset alueet asemakaavoitetaan vasta sen jälkeen, kun keskeisemmin sijaitsevat ja tiiviimmin rakennettavat alueet on asemakaavoitettu. Poikkeuksen muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet, joille saatetaan laatia suojelukaavoja nopeammalla aikataululla.

Mitä kaava määrää maa-ainesten käsittely- ja loppusijoituspaikasta?

Yleiskaava-alueella pyritään massatasa­painoon rakentamisessa käytettävien ja syn­tyvien kivennäismateriaalien sekä pintamai­den osalta. Tavoitteena on, että alu­eelta ei tarvitse kuljettaa ylijäämämaita pois ja toisaalta alueelle ei tarvitse tuoda raken­tamisessa tarvittavia kiviainesjakeita muu­alta. Massatasapainon ja kiviaineshuollon osalta omavaraisuuden saavuttaminen edel­lyttää riittävien maa-ainesten käsittely- ja välivarastointialueiden sekä kiviaineksen ot­toalueiden osoittamista alueelle.

Muutetussa yleiskaavaehdotuksessa on osoi­tettu sijoituspaikka määräaikaiselle maa-ai­neksen otto- ja käsittelyalueelle (Hältingber­get). Hältingberget sijaitsee Porvoonväylän ja Hältingträsk-lammen välissä, moottori­tieliittymän koillispuolella. Alueen yhteyteen on osoitettu sijain­ti myös puhtaiden ylijäämämaiden loppu­sijoitusalueelle.

Alu­een valinta perustuu ympäristövaikutusten arviointiin (Sito Oy 2016: linkki) sekä vaihtoehto­jen teknistaloudelliseen tarkasteluun (HKR 2016: linkki). Hältingbergetin valinta maa-aines­ten hankealueeksi tehtiin seuraavin perus­tein (HKR 2016):

  • kokonaisvaikutusten osalta vä­hiten haitallinen hankevaihto­ehto
  • ei erityisiä aikataulu- ja kustan­nusriskejä
  • vähäisimmät meluvaikutukset
  • sopii maankäytön suunnitel­miin
  • sijaitsee moottoritien varressa
  • sijaitsee kauimpana Sipoon­korven kansallispuistosta
  • suojaa lopputilanteessa poh­joispuolista virkistysaluetta moottoritien melulta.

Yleiskaavassa osoitetaan maa-aineksen otto- ja käsittelyalueen sijainti ja aluevaraus yleiskaavan tarkkuudella. Alueen käyttöönotto, louhinta ja maa­massojen käsittely ratkaistaan maa-aines­lain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa lu­pamenettelyssä. Alue tulee olla käytössä ennen kuin laajamittakaavaisem­pi rakentaminen alueella käynnistyy.

Mitä kaava määrää jätevedenpuhdistamon sijainnista? Mikä on jätevedenpuhdistamon toteutusaikataulu?

Yleiskaavassa on esitetty aluevaraus pääkaupunkiseudun itäiselle jätevedenpuhdistamolle (et2) Porvoonväylän tuntumassa. Jätevedenpuhdistamon sijainti perustuu vuonna 2014 laadittuun vaihtoehtotarkasteluun, joka on päivitetty 29.12.2017 (linkki selvitykseen). Vaihtoehtotarkastelussa on huomioitu yleiskaavan maankäyttö, liikenneyhteydet, jätevedenpuhdistamon kallioresurssitarve sekä hajuhaitat.

Itäinen jätevedenpuhdistamo turvaa pääkaupunkiseudun riittävän jätevedenpuhdistuskapasiteetin tulevaisuudessa. Mahdollinen toteutusajankohta on 2040-luvulla.

Miten varmistetaan joukkoliikenteen poikittaisyhteydet?

Kehä III:n suuntainen seudullinen joukkoliikenneyhteys voidaan järjestää bussiliikenteellä ennen raideyhteyden toteuttamista. Bussilinjat palvelevat yhteyksiä Tikkurilan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman suuntaan. Sujuviin vaihtoyhteyksiin sekä bussiyhteyksien välillä että myöhemmin metron sekä bussi- ja raitioliikenteen välillä panostetaan. Tällä hetkellä viitteellinen bussilinjastosuunnitelma tarkentuu alueen jatkosuunnittelun edetessä.

Ruuhkauttaako Östersundomin rakentaminen Uuden Porvoontien/Itäväylän?

Yleiskaavassa autoliikenteen käyttämä liikenneverkko muodostuu maanteistä ja uusista tai perusteellisesti uudistetuista katuyhteyksistä. Uudet tai käytännössä kokonaan uusiksi rakennettavat nykyiset liikenneyhteydet suunnitellaan asemakaavoituksen tahdissa ja katujen rakentaminen käynnistyy asemakaavojen vahvistumisen jälkeen ennen muun maankäytön toteutusta. Uusien alueiden kadut rakennetaan käytännössä lähes valmiiksi ennen kortteleiden rakentamista, jotta kiinteistöt saadaan liitettyä tarvittaviin kunnallisteknisiin järjestelmiin ja kulkuyhteydet toimivat jo rakentamisen aikana. Liikenteen sujuvuus turvataan myös rakennusvaiheen aikana väliaikaisjärjestelyiden avulla.

Miksi yleiskaava-alueelle on asetettu rakennuskielto ja toimenpiderajoitus?

Rakennuskiellolla pyritään estämään sellainen rakentaminen, joka vaikeuttaa yleiskaavan ja jatkossa asemakaavan laatimista ja toteuttamista. Tämä on myös maanomistajan etu, koska ”väärään” paikkaan rakennettu ”vääräntyyppisen” asuinrakennuksen arvo saattaa helposti heikentää kiinteistön myyntimahdollisuuksia ja arvoa.

Toimenpiderajoituksella estetään sellaiset toimenpiteet, kuten kaivamis-, louhimis- ja täyttämistyöt sekä puiden kaataminen, jotka vaikeuttavat alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen tai turmelevat taajama- tai maisemakuvaa. Harkitsemattomat toimet voivat olla taloudellisesti vahingollisia myös maanomistajan kannalta.

Kuinka kauan rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa?

Östersundomin yhteisen yleiskaavan Helsingin alueita koskeva rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa 23.6.2018 saakka. Kielto on voimassa Östersundomin alueella Salmenkallion ja Talosaaren sekä Karhusaaren, Ultunan ja Östersundomin kaupunginosissa. Kartta ja lisätietoa. Kaupunki voi tarvittaessa yleiskaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää rakennuskieltoaikaa vielä enintään viidellä vuodella. Rakennuskiellon jatkamisesta ja laajuudesta ei ole vielä tehty päätöksiä.

Östersundomin yhteisen yleiskaavan Sipoon alueita (Majvik ja Granö) koskeva rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa 2.2.2021 saakka. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus päättyvät ennen asetettua määräaikaa, jos yleiskaava tulee sitä ennen lainvoimaiseksi. Vantaan alue ei ole rakennuskiellossa.

Rakentaminen alueella, jolla ei ole asemakaavaa

Yleiskaavan perusteella ei voi suoraan myöntää rakennuslupaa, vaan rakentaminen edellyttää pääsääntöisesti asemakaavaa. Koska alue on laaja, koko alueen asemakaavoittaminen tulee viemään kymmeniä vuosia. Yleiskaavassa on annettu yleismääräys: ”Ennen asemakaavoitusta voidaan alueen käyttötarkoituksesta riippumatta sallia olemassa olevien rakennusten kunnossapito, korvaaminen uudella ja vähäinen laajentaminen siten, että asuntojen lukumäärä ei lisäänny.” Rakennusta on siis mahdollista korjata, laajentaa vähäisesti sekä purkaa ja korvata uudella. Rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennusjärjestyksen ehdot koskien rakentamista suunnittelutarvealueella/asemakaavoitetun alueen ulkopuolella sekä rannan läheisyydessä.

Uusi rakennuspaikka tai laajempi kuin edellä mainittu vähäinen rakennuksen laajentaminen edellyttävät suunnittelutarveratkaisua. Suunnittelutarveratkaisua harkitessa kaupunki tutkii rakentamisen mahdollisuudet lain edellyttämin kriteerein. Lupa harkitaan aina tapauskohtaisesti. Harkinnassa otetaan huomioon olemassa oleva kunnallistekniikka ja yhteydet, tasapuolisuus, maisemalliset ja luontoon vaikuttavat seikat, rakentamisen vaikutus yleiskaavan toteuttamiseen ym.

Helsingissä kaikki asemakaavoittamattomat alueet ovat suunnittelutarvealuetta (määritelmä maankäyttö- ja rakennuslaissa). Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 137 §) sekä Helsingin rakennusjärjestyksessä (luku V) on lisää suunnittelutarvealueella rakentamisesta sekä suunnittelutarpeesta ranta-alueella (MRL 72 §). Poikkeamisesta määrätään MRL 171 §:ssä.

https://www.hel.fi/static/rakvv/Rakennusjarjestys.pdf

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132

Mitä kaava tarkoittaa kiinteistöverojen kannalta?

Yleiskaavalla ei ole suoraa vaikutusta kiinteistöveroon.

Kiinteistövero on maapohjan ja sillä olevien rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa vuosittain sijaintikunnalle. Rakennusten verotusarvo perustuu rakennusten ominaisuustietoihin ja maapohjan verotusarvo maan pinta-alaan ja tyyppiin. Kiinteistövero lasketaan kertomalla kiinteistön verotusarvo kiinteistöveroprosentilla. Kiinteistöveroprosentin määrää kunta. Linkki verottajan ohjeeseen: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/kiinteistovero/nain-vero-muodostuu/

Kiinteistöveroon liittyen voi lisätietoja kysellä Verohallinnon kiinteistöverotuksen palvelunumerosta 029 45 97 20.

Aikooko kunta lunastaa kiinteistöjä alueelta? Kuinka lunastettavien alueiden hinta määräytyy?

Helsinki pyrkii pääsääntöisesti ostamaan tarvittavat maa-alueet vapaaehtoisilla kaupoilla. Yleiskaavoitusvaiheessa kaupunki neuvottelee keskeisillä alueilla maan ostosta raakamaahintaan. Raakamaan hinnassa ei huomioida yleiskaavoituksen tuomaa arvon nousua (Lunastuslaki 31 § ja 32 §).

Mikäli kauppaneuvotteluissa ei päästä sopuun kunta voi hakea lunastuslupaa. Lunastuskorvauksen määrittää lunastustoimikunta (toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä), ei siis kunta. Hinta määritetään ns. käyvän arvon periaatteella, joka perustuu alueella tehtyihin vertailukauppoihin. Mikäli alueella ei ole asemakaavaa eikä rakennuksia, lunastuskorvaus perustuu ns. raakamaan hintaan. Rakennusten arvo määritetään erikseen.

Mitä tarkoittaa raakamaa?

Raakamaalla (jota kutsutaan myös odotusarvomaaksi) tarkoitetaan sellaista asemakaavoittamatonta aluetta, jolla on tuleviin rakentamismahdollisuuksiin perustuvaa maa- ja metsätalousmaan ylittävää odotusarvoa. Raakamaan arvo riippuu pääosin maan sijainnista, rakennettavuudesta, rakentamisodotusten realistisuudesta ja toteuttamisaikataulusta.

Miten Natura-alueet vaikuttavat suunnitteluun ja miten prosessi etenee?

Östersundomin kuntien yhteinen yleiskaavaehdotus oli ensimmäisen kerran nähtävillä keväällä 2015. Kaavan jatkon kannalta merkittävimmäksi asiaksi nousi kysymys Natura-alueen suojelusta. Kaavaehdotuksen Natura-arvioinnin ja Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan yleiskaavalla oli luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia tiettyihin Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 -alueen luontoarvoihin. Luonnonsuojelulain säännösten mukaan viranomainen ei saa hyväksyä suunnitelmaa, jos Natura-arviointimenettely osoittaa suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon.

Tämän jälkeen tavoitteeksi muodostui luonnonsuojelun kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytäminen kaavaa muuttamalla. Työtä on tehty suunnittelemalla ja arvioimalla erilaisia vaihtoehtoisia

kaavaratkaisuja ja keinoja haitallisten luontovaikutusten lieventämiseen. Muutetusta yleiskaavaehdotuksesta tehdyn Natura-arvioinnin mukaan yleiskaavaehdotuksella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Mustavuoren lehdon, Östersundomin lintuvesien ja Sipoonkorven Natura-alueisiin.

Natura-arvioinnin mukaan merkittäviä haittoja ei arvioida kohdistuvan yhteenkään Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn lintulajiin, mutta joidenkin lajien kohdalla tämä edellyttää kulunohjausta, luonnonhoitosuunnitelmien laatimista ja huolellista linnuston huomioon ottamista myös alemmilla kaavatasoilla. Merkittävää vähäisempiä vaikutuksia kohdistuu lintulajeista pyyhyn, ruisräkkään kehrääjään ja Natura-alueella harvoin pesivään mehiläishaukkaan. Lisäksi kaavaratkaisulla on kielteisiä vaikutuksia eräisiin muihin lintulajeihin. Luontotyypeistä kasvipeitteisiin silikaattikallioihin ja boreaalisiin lehtoihin arvioidaan kohdistuvan virkistyskäytöstä aiheutuvaa kulumista. Kaavassa esitetyt lieventämistoimet toteuttamalla vaikutukset luontotyyppeihin eivät Natura-arvioinnin mukaan todennäköisesti ole merkittäviä, eikä luontotyyppien kannalta tarkasteltuna Natura-alueen eheys kärsi.

Natura-arvioinnissa esitetään seurattavaksi virkistyskäytön vaikutuksia tiettyihin lintulajeihin ja luontotyyppeihin. Seurantatoimenpiteet voidaan määritellä myös Natura-alueelle laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Lisäksi Mustavuoren ja Sipoonkorven välille kehitettävän ekologisen yhteyden toteuttamissuunnitelma tulee laatia sekä toteuttamisen jälkeen seurata yhteyden toimivuutta.

Natura-arvioinnista on pyydetty luonnonsuojelulain mukainen lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja niiltä, joiden hallinnassa luonnonsuojelualue on. ELY-keskuksen ja Metsähallituksen näkemyksen mukaan muutetulla yleiskaavaehdotuksella on edelleen merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Mustavuorenlehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura-alueen suojelun perusteena oleviin lajeihin kehrääjä ja pyy, luontotyyppiin kasvipeitteiset silikaattikalliot sekä Natura-alueen eheyteen linnuston kannalta tarkasteltuna. ELY-keskus katsoo, että kaavaehdotus ei heikennä Sipoonkorven Natura-alueen luontoarvoja. ELY-keskuksen ja Metsähallituksen lausunnot löytyvät Östersundom-toimikunnan pöytäkirjan liitteistä 15.12.2017.

Natura-arvioinnin tuloksiin liittyvistä näkemyseroista neuvotellaan kevään 2018 aikana.

Mikä on alueen suunnittelu- ja toteutusaikataulu? Missä järjestyksessä alue asemakaavoitetaan ja rakennetaan?

Yleiskaavan osalta tavoitteena on, että kaava on hyväksytty vuoden 2018 loppuun mennessä. Mikäli kaavan hyväksymispäätöksestä valitetaan, kaavan voimaantulo lykkääntyy, mahdollisesti useammalla vuodella.

Östersundomin rakentamisen aikataulu on riippuvainen alueen yleiskaavoituksen ja sitä seuraavan asemakaavoituksen etenemisestä sekä metron sitovasta toteuttamispäätöksestä. Ennen metron toteuttamispäätöstä voidaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydentää vähäisessä määrin.

Alueen toteuttaminen vastaa keskisuuren suomalaisen kaupungin rakentamista. Alustavan arvion mukaisesti rakentaminen voisi alkaa 2020-luvun puolen välin jälkeen. Rakentaminen kestää vuosikymmeniä, rakentamisen painopisteen ajoittuessa 2030- ja 40-luvuille.

Alueen asemakaavoitus tullaan tekemään vaiheittain osa-alue kerrallaan. Asemakaavoitus voidaan käynnistää yleiskaavan valmistuttua. Tarkempi suunnittelu aloitetaan metroasemien ympäristöstä.

Suunnittelun aikataulu. (Avaa uuteen välilehteen suuremmaksi)

Toteuttamisen tavoitteelinen aikataulu. (Avaa uuteen välilehteen suuremmaksi)

Rakentamisen vaiheistus. (Avaa uuteen välilehteen suuremmaksi)

Milloin kiinteistöt liitetään kunnallisen vesihuollon piiriin? Miten tulee toimia tätä ennen?

Östersundom tullaan liittämään HSY:n keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon. Alueen vesihuolto siirretään HSY:n vastuulle, kun Östersundomin aluerakentaminen alkaa. Sipoon Vesi on toistaiseksi vastannut pienimuotoisesta vesihuollon lisärakentamisesta.

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla astui voimaan 3.4.2017.

Jätevesisääntelyn uudistus ei koske, kun

  • kiinteistö on liitetty kunnalliseen viemäriverkkoon
  • kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen
  • kiinteistössä on vain kantovesi ja kuivakäymälä eikä jätevesistä aiheudu pilaantumisen vaaraa
  • jos olet syntynyt ennen 9. maaliskuuta 1943.

Jätevesisääntelyn uudistus koskee, kun

  • talon rakennuslupa on myönnetty ennen vuotta 2004, ja sillä on jätevesijärjestelmä, joka ei täytä nykysääntöjä.
  • Jos kiinteistö on yli sata metriä vesistön tai meren läheisyydestä tai pohjavesialueen ulkopuolella, jätevesijärjestelmä pitää kunnostaa vasta seuraavan ison remontin yhteydessä. Näitä ovat muun muassa vesikäymälän rakentaminen, talousjätevesijärjestelmän uusiminen tai muu rakennuksen rakentamiseen verrattava iso remontti. Määräpäivää ei ole asetettu.
  • Jos kiinteistö on alle sata metriä edellä mainituista vesialueista tai pohjavesialueella. Uusimisen määräaika on 31. lokakuuta 2019.

Helsingin alueella jätevesineuvontaa antaa Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut.

Milloin kaupunki ottaa alueen yksityistiet vastuulleen?

Kaupunki ottaa katualueet vastuulleen asemakaavoituksen myötä. Asemakaava on laadittava sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Mistä saan lisätietoa?

Helsingin, Sipoon ja Vantaan suunnittelijoiden sekä muiden asiantuntijoiden tiedot löytyvät Yhteystiedot-sivulta.