Yhteinen Östersundom-verkkosivuja ei enää päivitetä. Sivut tullaan poistamaan lähitulevaisuudessa. Tietoa Östersundomin suunnittelusta löytyy Uutta Helsinkiä -sivustolta osoitteesta https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/ostersundom

Korkein hallinto-oikeus kumosi Östersundomin yhteisen yleiskaavan (12.5.2021)

Korkein hallinto-oikeus antoi 10.5.2021 päätöksensä sekä Östersundomin aluetta koskevan maakuntakaavan, että Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan osalta. Korkein hallinto-oikeus piti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen, jolla se kumosi Östersundom-toimikunnan yhteisen yleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen. Östersundomin maakuntakaava jäi kuitenkin voimaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan yleiskaavaan liittyvää Natura-arviointia ei erityisesti kaavan toteuttamisesta aiheutuvien yhteisvaikutusten arviointiin liittyvät epävarmuustekijät huomioon ottaen voida kaikilta osin pitää riittävänä, eivätkä siinä esitetyt johtopäätökset merkittävien haitallisten vaikutusten toteutumatta jäämisestä kaikilta osin perustu sellaisiin unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettuihin täydellisiin, täsmällisiin ja lopullisiin päätelmiin, joilla voidaan hälventää kaikenlainen tieteellinen epäilys asianomaisella suunnittelualueella suunniteltujen töiden vaikutuksista.

Koska yleiskaavaratkaisun mahdollisia heikentäviä vaikutuksia erityisesti Natura-alueen suojelun perusteena oleviin lintulajeihin ja Natura-alueen linnustollisesti arvokkaaseen aluekokonaisuuteen ei ole riittävästi poissuljettu, on esitetyn selvityksen perusteella olemassa vaara, että yleiskaavassa Natura-alueen läheisyyteen osoitettu uusi maankäyttö ja kaavaratkaisun mahdollistama alueen asukasmäärän voimakas lisääntyminen yleiskaavaratkaisuun sisältyvistä lieventämistoimenpiteistä huolimatta merkittävästi heikentävät suojelun perusteena olevia luonnonarvoja Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 -alueella.

”Päätös on pettymys. Päätöksen vaikutuksia tullaan nyt arvioimaan kaikissa kolmessa kunnassa, Helsingissä, Vantaalla ja Sipoossa, ja analyysin pohjalta päätetään, missä muodossa alueen suunnittelu käynnistetään uudelleen”, toteaa Östersundom-toimikunnan puheenjohtaja, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho.

Mitä päätös käytännössä tarkoittaa?

Alueelle jäävät voimaan Östersundomin maakuntakaava sekä osalla aluetta voimassa olevat yleiskaavat. Lisäksi osalla aluetta on voimassa olevia asemakaavoja. Maakuntakaava ohjaa alueen tulevaa yleiskaavoitusta. Vantaan uusi yleiskaava 2020 on hyväksytty alkuvuodesta 2021, mutta ei ole vielä lainvoimainen. Uuteen yleiskaavaan sisältyy Östersundomin alueesta Kehä III länsipuoleinen alue sekä Porvoonväylän pohjoispuoleinen alue. Hyväksytystä yleiskaavasta on rajattu pois Östersundomin suunnittelualueelle sijoittuva Kehä III itäpuoli ja Porvoonväylän eteläpuoli (ns. Länsisalmi), jonne jää KHOn päätöksen myötä voimaan Vantaan yleiskaava 2007.

Helsingin alueella ja Vantaan Länsisalmessa maankäytön ratkaiseminen edellyttää uutta yleiskaavoitusta, jonka jälkeen tai yhteydessä on mahdollista laatia alueen toteuttamista yksityiskohtaisemmin ohjaavia asemakaavoja ja muita suunnitelmia. Yleiskaavoituksen pohjaksi tullaan arvioimaan uudelleen suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita sekä määrittelemään suunnittelun ja alueen toteuttamisen aikataulutavoitteet. Helsingin seudun itäisen kasvusuunnan rakentaminen siirtyy pitkälle tulevaisuuteen.

Alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kannalta päätöksellä ei ole välitöntä vaikutusta. Helsingin alueella voimassa olevat yleiskaavat ja osa asemakaavoista eivät kaikilta osin vastaa alueen suunnittelun tavoitteisiin ja niitä on tarkoitus myöhemmin muuttaa maakuntakaavan osoittamien periaatteiden mukaisesti. Vantaan Länsimäessä on valtaosin ajantasainen asemakaava ja uusi yleiskaava ohjaa tulevaa asemakaavoitusta. Kaikki Vantaan asemakaavoittamattomat alueet ovat suunnittelutarvealuetta. Vastaavasti Helsingin asemakaavoittamattomien alueiden voidaan lähtökohtaisesti katsoa olevan suunnittelutarvealuetta, jolloin rakennuslupa edellyttää myönteistä suunnittelutarveratkaisua.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös

1+